Sanantunnistuksen tehokkuus lukemisen sujuvuuden ennustajana aikuisilla lukijoilla

Abstract

Tämän silmänliiketutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yksittäisten sanojen tunnistuksella kyetään selittämään tekstin lukemisen sujuvuutta suomenkielisillä aikuisilla lukijoilla. Lisäksi haluttiin selvittää, mikä sanantunnistuksen osaprosessi erityisesti selittäisi yhteyttä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu laajasti näyttöä siitä, että taidoiltaan paremmat lukijat tekevät lukiessaan vähemmän ja lyhyempiä fiksaatioita sekä saavat tekstistä enemmän informaatiota jo parafovean alueelta kuin taidoiltaan heikommat lukijat. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen fovean ja parafovean alueen sanantunnistusta ja tunnistettavana oli sekä oikeita suomenkielisiä sanoja että suomen kielen rakennetta muistuttavia epäsanoja. Sanantunnistustehtävien oikeiden vastausten osuutta verrattiin silmänliikkeisiin lukemistehtävässä, jossa koehenkilöiden tuli lukea näytöllä olevia suomenkielisiä asiatekstejä. Silmänliikkeistä tarkasteltiin kunkin virkkeen ensimmäisen lukukerran fiksaatioita sekä taipumusta palata tekstissä taaksepäin. Tutkimuksen tulokset analysoitiin lineaarisella sekamallilla sekä yleistetyllä lineaarisella sekamallilla ja analysoinnissa käytettiin R-ohjelmistoa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tehokas sanantunnistus fovealla oli yhteydessä fiksaatioiden pienempään lukumäärään ja lyhyempään kestoon tekstin lukemisessa. Yhteys oli nähtävissä sekä oikeiden sanojen että epäsanojen osalta mutta epäsanojen tehokas prosessointi selitti lukemisen sujuvuutta hieman oikeiden sanojen tunnistusta paremmin. Tämän ajateltiin kuvaavan epäsuoran sanantunnistusreitin suhteellisen suurta merkitystä suomenkielisessä lukemisessa, mikä voisi selittyä muun muassa sillä, että suomen kielen sanoissa erilaiset päätteet ovat keskeisiä. Parafovean alueen sanantunnistuksen ei havaittu olevan yhteydessä lukemisen silmänliikkeisiin. Voitaisiin siis olettaa, että keskeisempää tekstin lukemisen sujuvuudessa on tehokkaasti toimiva sanantunnistus tarkan näön alueella kuin niinkään laaja havaintokenttä. Aiemmissa tutkimuksissa havaittu ero parafoveaalisessa prosessoinnissa lukutaidon suhteen voisikin ainakin osaltaan selittyä sillä, että nopeat lukijat tunnistavat nopeammin fovealla olevan sanan, jolloin aikaa jää myös parafovealla olevan sanan prosessointiin. Sanantunnistus oli tässä tutkimuksessa yhteydessä nimenomaan lukemisen nopeuteen, mutta luetun ymmärtämisestä ei voida tehdä selkeitä päätelmiä.