Suomen kansantalouden taantumajaksojen ajoittaminen ja ennustaminen
Nissilä, Wilma (2021-11-01)
Suomen kansantalouden taantumajaksojen ajoittaminen ja ennustaminen
(01.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353490
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353490
Tiivistelmä
Tämän tilastotieteen pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ensin ajoittaa Suomen kansantalouden taantumajaksot ja sen jälkeen selvittää, mitkä muuttujat ennakoivat Suomen kansantaloudessa tapahtuvia suhdannekäänteitä. Taantumajaksojen ajoittamiseen käytetään Bry–Boschan-algoritmia, jota sovelletaan Suomen bruttokansantuotteelle, Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajalle sekä kahdelle erilaiselle suhdanneindeksille. Taantumajaksojen ennustamiseen käytetään puolestaan erilaisia usean ja yhden muuttujan probit-malleja. Tutkielman probit-malleihin sovellettava aineisto koostuu yli 40:stä muuttujasta, jotka edustavat esimerkiksi erilaisia korko-, rahoitusmarkkina- ja hintamuuttujia sekä teollisuuden ja kuluttajien luottamukseen perustuvia muuttujia.
Tutkielmassa luodaan myös kirjallisuuskatsaus aikaisempiin probit-malleilla tehtyihin taantumaennustetutkimuksiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella erityisesti korkoero, eli pitkän ja lyhyen maturiteetin korkojen välinen erotus, on ollut informatiivinen taantumaa ennakoiva muuttuja. Korkoeron lisäksi osaketuotot ja kuluttajien luottamus ovat osoittautuneet hyödyllisiksi talouden suhdannekäänteitä ennakoiviksi muuttujiksi.
Tutkielmassa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa on ollut vuosina 1988–2018 yhteensä neljä erillistä taantumajaksoa. Yhden muuttujan probit-malleissa useat yksittäiset muuttujat ennakoivat kohtuullisen hyvin suhdannekäänteitä. Kuluttajien näkemyksissä tapahtuva heikentyminen Suomen talouden tulevasta tilasta seuraavan 12 kuukauden aikana ennakoi taantumaa varsin tarkoin. Parhaat ennustetulokset saavutetaan kuitenkin usean muuttujan probit-mallilla.
Tutkielmassa luodaan myös kirjallisuuskatsaus aikaisempiin probit-malleilla tehtyihin taantumaennustetutkimuksiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella erityisesti korkoero, eli pitkän ja lyhyen maturiteetin korkojen välinen erotus, on ollut informatiivinen taantumaa ennakoiva muuttuja. Korkoeron lisäksi osaketuotot ja kuluttajien luottamus ovat osoittautuneet hyödyllisiksi talouden suhdannekäänteitä ennakoiviksi muuttujiksi.
Tutkielmassa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomessa on ollut vuosina 1988–2018 yhteensä neljä erillistä taantumajaksoa. Yhden muuttujan probit-malleissa useat yksittäiset muuttujat ennakoivat kohtuullisen hyvin suhdannekäänteitä. Kuluttajien näkemyksissä tapahtuva heikentyminen Suomen talouden tulevasta tilasta seuraavan 12 kuukauden aikana ennakoi taantumaa varsin tarkoin. Parhaat ennustetulokset saavutetaan kuitenkin usean muuttujan probit-mallilla.