Isät, lapsen elatus ja asuminen eron jälkeen : tutkielma isien elatusavun maksamisesta Suomessa
Haapanen, Mari (2021-11-03)
Isät, lapsen elatus ja asuminen eron jälkeen : tutkielma isien elatusavun maksamisesta Suomessa
(03.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110453783
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110453783
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan isien elatusavun maksamista Suomessa vanhempien eron jälkeen. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, onko elatusavun maksamisessa eroa sen perusteella, miten isät osallistuvat lapsen hoivaan eron jälkeen. Isän osallistumista lapsen hoivaan tarkastellaan lapsen asumisjärjestelyn kautta. Lapsen asumisjärjestelyt jaetaan neljään eri ryhmään: lapsi asuu joko vain äidin luona, pääosin äidin luona, lapsella on epäsymmetrinen vuoroasumisjärjestely tai symmetrinen vuoroasumisjärjestely. Lisäksi tarkastellaan, miten isän elatuskyky on yhteydessä elatusavun maksamiseen. Elatuskykyä tarkastellaan isän taloudellisia resursseja sekä perhevelvollisuuksia kuvaavien taustapiirteiden kautta.
Tutkielman aineistona käytetään vuonna 2019 Suomessa kerättyä, erillään asuville vanhemmille suunnatusta kyselytutkimuksesta koostettua aineistoa. Kyselytutkimuksella on kartoitettu muun muassa lapsen asumis- ja elatusjärjestelyjä sekä vanhempien taustapiirteitä. Tutkimusmenetelminä käytetään ristiintaulukointia, binääristä logistista regressioanalyysia, varianssianalyysia sekä lineaarista regressioanalyysia.
Tutkielman tulosten mukaan lapsen asumisjärjestely selittää keskeisesti elatusavun maksamista. Elatusapua maksetaan yleisimmin silloin, kun lapsi asuu suurimman osan ajastaan äidin luona (vain äidin luona, pääosin äidin luona, epäsymmetrinen vuoroasuminen). Vanhemmat jakavat huomattavasti harvemmin elatusvastuuta lapsesta elatusapumaksuilla, kun lapsen asuminen jakautuu tasan vanhempien välillä (symmetrinen vuoroasuminen). Lapsen asuminen isän luona vähentää elatusavun määrää. Pääosin elatusapua maksetaan sitä vähemmän, mitä tasaisemmin lapsen asuminen jakautuu vanhempien välillä. Isän elatuskyky selittää osin eroja elatusavun maksamisessa lapsen asumisryhmien välillä, ja elatusapua maksetaan sitä todennäköisemmin ja enemmän, mitä korkeampi isän elatuskyky on.
Tutkielma ohjaa kiinnittämään huomiota eroperheiden monimuotoisuuteen. Lapsen hoivaa ja elatusta jaetaan eri tavoin eroperheissä, johon myös isän elatuskyky on yhteydessä. Tulevaisuudessa on tärkeä tutkia tarkemmin sitä, millä eri tavoin vanhemmat jakavat taloudellista vastuuta lapsista eron jälkeen ja millaisia vaikutuksia sillä on lapsiperheiden hyvinvointiin.
Tutkielman aineistona käytetään vuonna 2019 Suomessa kerättyä, erillään asuville vanhemmille suunnatusta kyselytutkimuksesta koostettua aineistoa. Kyselytutkimuksella on kartoitettu muun muassa lapsen asumis- ja elatusjärjestelyjä sekä vanhempien taustapiirteitä. Tutkimusmenetelminä käytetään ristiintaulukointia, binääristä logistista regressioanalyysia, varianssianalyysia sekä lineaarista regressioanalyysia.
Tutkielman tulosten mukaan lapsen asumisjärjestely selittää keskeisesti elatusavun maksamista. Elatusapua maksetaan yleisimmin silloin, kun lapsi asuu suurimman osan ajastaan äidin luona (vain äidin luona, pääosin äidin luona, epäsymmetrinen vuoroasuminen). Vanhemmat jakavat huomattavasti harvemmin elatusvastuuta lapsesta elatusapumaksuilla, kun lapsen asuminen jakautuu tasan vanhempien välillä (symmetrinen vuoroasuminen). Lapsen asuminen isän luona vähentää elatusavun määrää. Pääosin elatusapua maksetaan sitä vähemmän, mitä tasaisemmin lapsen asuminen jakautuu vanhempien välillä. Isän elatuskyky selittää osin eroja elatusavun maksamisessa lapsen asumisryhmien välillä, ja elatusapua maksetaan sitä todennäköisemmin ja enemmän, mitä korkeampi isän elatuskyky on.
Tutkielma ohjaa kiinnittämään huomiota eroperheiden monimuotoisuuteen. Lapsen hoivaa ja elatusta jaetaan eri tavoin eroperheissä, johon myös isän elatuskyky on yhteydessä. Tulevaisuudessa on tärkeä tutkia tarkemmin sitä, millä eri tavoin vanhemmat jakavat taloudellista vastuuta lapsista eron jälkeen ja millaisia vaikutuksia sillä on lapsiperheiden hyvinvointiin.