Globaali terveyshallinta ja sen valtiotason noudattaminen – Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä
Kilpi, Jenni (2021-10-21)
Globaali terveyshallinta ja sen valtiotason noudattaminen – Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä
Kilpi, Jenni
(21.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154775
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154775
Tiivistelmä
Tulevaisuudessa terveyteen liittyy monia tunnistettuja haasteita, joiden ratkaisemiseksi edellytetään yhteistoimintaa. Viime aikoina ovat korostuneet globaalien pandemioiden torjunnan ja ennakoinnin strategiset edellytykset. Pandemioiden saamasta suuresta huomiosta huolimatta myös monien muiden terveysongelmien hoitoon kaivataan yhdessä sovittuja strategioita ja valtioilta näiden sitoumusten noudattamista. Tässä tutkimuksessa käsitellään globaalia terveyshallintaa ja Maailman terveysjärjestön (WHO) roolia strategisena toimijana. WHO on valittu tarkasteluun, koska se on keskeisin terveysalan globaali yhteistyöorganisaatio ja tutkimuksen näkökulmavaltio Suomi on sen jäsen. Lisäksi sen piirissä on tehty monia terveyteen liittyviä strategioita.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia tavoitteita WHO:n globaalilla terveyshallinnalla nähdään olevan?
2. Miten valtiot noudattavat WHO:n terveysstrategioita ja miten noudattamista voidaan edistää?
3. Millaista globaalia terveyshallintaa WHO:lta tulevaisuudessa tarvitaan?
Tutkimuskysymyksiin vastataan sekä aikaisemman kirjallisuuden että empiiristen haastattelujen perusteella. Kirjallisuushaut tehtiin loppuvuonna 2020. Käsitteinä ovat globaali hallinta, tarkemmin globaali terveyshallinta, sekä näkökulmat etiikkaan, terveysdiplomatiaan ja normien diffuusioon. Lisäksi kirjallisuuden kautta lähestytään noudattamisen (compliance) käsitettä sekä tarkastellaan eri terveysstrategioiden kohteita ja WHO:ta niiden tuottajana. Empirian pohjalta tarkastellaan vielä tulevaisuuden terveyshallinnan ongelmia ja WHO:n roolia niiden ratkaisussa.
Empiirisiin haastatteluihin osallistui neljä (=n) suomalaista asiantuntijaa. Haastateltavat koottiin lumipallo-otannalla, haastattelut tehtiin etänä, tallennettiin ja analysoitiin teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin perustuen. Tutkimuksessa noudatettiin hyvän tieteellisen käytännön periaatteita.
Tulosten perusteella globaali terveyshallinta on keskeinen kansainvälisten suhteiden kehittämisalue, ja sen tärkeys on korostunut Covid-19-pandemian johdosta. Tärkeimmät globaalin terveyshallinnan tavoitteet ovat terveyden edistäminen ja sitä koskevan globaalin yhteistyön tehostaminen. Lisäksi tavoitteita nimettiin terveysturvallisuuden, palvelujärjestelmän toimivuuden sekä terveyden tasa-arvon osalta.
WHO on keskeinen globaalin terveyshallinnan toimija ja se pyrkii strategisen työskentelyn avulla vaikuttamaan terveyden edistämiseen ja tulevaisuuteen. Valtioilla on usein halua toimia yhteisesti sovittujen strategioiden ja sopimusten mukaisesti, mutta niillä voi olla vaikeuksia löytää resursseja tai tarvittavaa poliittista painetta laajasti toimia edellytetyllä tavalla. Strategioiden noudattamista arvioidaan monin eri kriteerein. Arvioinnista huolimatta kaikki eivät toimi yhteisten sitoumusten mukaisesti. Valtiot ovat yhä keskeisin oman terveysjärjestelmänsä määrittäjä ja järjestelmän määrittelyssä vaikuttavat monet toisistaan poikkeavat intressit.
Tulevaisuuden globaalin terveyshallinnan edistämiseksi on tunnettava tulevaisuuden terveysuhat. Erityisesti tulee kirkastaa terveyslähtökohtia ja pandemian jälkeen keskittyä myös muihin haasteisiin. Keskeistä tässä työssä on toiminnan pitkäjänteisyys, konkreettisuus, perustuminen tutkittuun tietoon sekä poikkisektoraalisuus. Tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa terveyssektorin ulkopuoliset tekijät, digitalisaatio, hallittavat kustannukset, tarttumattomat taudit, syrjäytyminen eri vaiheissa elämää sekä terveysturvallisuus.
Tutkimus tuo esille useita jatkotutkimusajatuksia. Tällaisia ovat erityisesti globaalin terveyshallinnan käsitteen täsmentäminen ja sen suhde kansainvälisiin suhteisiin, terveysstrategioiden noudattamiseen liittyvien faktorien kansainvälinen tutkimus sekä terveyshallinnan arviointi. On oletettavaa, että globaaleja terveyshallinnan ongelmia muodostuu tulevaisuudessakin.
Asiasanat: Globaali hallinta, Maailman terveysjärjestö WHO, globaali terveyshallinta, terveysstrategia, noudattaminen
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia tavoitteita WHO:n globaalilla terveyshallinnalla nähdään olevan?
2. Miten valtiot noudattavat WHO:n terveysstrategioita ja miten noudattamista voidaan edistää?
3. Millaista globaalia terveyshallintaa WHO:lta tulevaisuudessa tarvitaan?
Tutkimuskysymyksiin vastataan sekä aikaisemman kirjallisuuden että empiiristen haastattelujen perusteella. Kirjallisuushaut tehtiin loppuvuonna 2020. Käsitteinä ovat globaali hallinta, tarkemmin globaali terveyshallinta, sekä näkökulmat etiikkaan, terveysdiplomatiaan ja normien diffuusioon. Lisäksi kirjallisuuden kautta lähestytään noudattamisen (compliance) käsitettä sekä tarkastellaan eri terveysstrategioiden kohteita ja WHO:ta niiden tuottajana. Empirian pohjalta tarkastellaan vielä tulevaisuuden terveyshallinnan ongelmia ja WHO:n roolia niiden ratkaisussa.
Empiirisiin haastatteluihin osallistui neljä (=n) suomalaista asiantuntijaa. Haastateltavat koottiin lumipallo-otannalla, haastattelut tehtiin etänä, tallennettiin ja analysoitiin teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin perustuen. Tutkimuksessa noudatettiin hyvän tieteellisen käytännön periaatteita.
Tulosten perusteella globaali terveyshallinta on keskeinen kansainvälisten suhteiden kehittämisalue, ja sen tärkeys on korostunut Covid-19-pandemian johdosta. Tärkeimmät globaalin terveyshallinnan tavoitteet ovat terveyden edistäminen ja sitä koskevan globaalin yhteistyön tehostaminen. Lisäksi tavoitteita nimettiin terveysturvallisuuden, palvelujärjestelmän toimivuuden sekä terveyden tasa-arvon osalta.
WHO on keskeinen globaalin terveyshallinnan toimija ja se pyrkii strategisen työskentelyn avulla vaikuttamaan terveyden edistämiseen ja tulevaisuuteen. Valtioilla on usein halua toimia yhteisesti sovittujen strategioiden ja sopimusten mukaisesti, mutta niillä voi olla vaikeuksia löytää resursseja tai tarvittavaa poliittista painetta laajasti toimia edellytetyllä tavalla. Strategioiden noudattamista arvioidaan monin eri kriteerein. Arvioinnista huolimatta kaikki eivät toimi yhteisten sitoumusten mukaisesti. Valtiot ovat yhä keskeisin oman terveysjärjestelmänsä määrittäjä ja järjestelmän määrittelyssä vaikuttavat monet toisistaan poikkeavat intressit.
Tulevaisuuden globaalin terveyshallinnan edistämiseksi on tunnettava tulevaisuuden terveysuhat. Erityisesti tulee kirkastaa terveyslähtökohtia ja pandemian jälkeen keskittyä myös muihin haasteisiin. Keskeistä tässä työssä on toiminnan pitkäjänteisyys, konkreettisuus, perustuminen tutkittuun tietoon sekä poikkisektoraalisuus. Tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa terveyssektorin ulkopuoliset tekijät, digitalisaatio, hallittavat kustannukset, tarttumattomat taudit, syrjäytyminen eri vaiheissa elämää sekä terveysturvallisuus.
Tutkimus tuo esille useita jatkotutkimusajatuksia. Tällaisia ovat erityisesti globaalin terveyshallinnan käsitteen täsmentäminen ja sen suhde kansainvälisiin suhteisiin, terveysstrategioiden noudattamiseen liittyvien faktorien kansainvälinen tutkimus sekä terveyshallinnan arviointi. On oletettavaa, että globaaleja terveyshallinnan ongelmia muodostuu tulevaisuudessakin.
Asiasanat: Globaali hallinta, Maailman terveysjärjestö WHO, globaali terveyshallinta, terveysstrategia, noudattaminen