Naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien turvaaminen yritysvastuun avulla ja yritysvastuulaissa : Eri toimijoiden ajatuksia yritysvastuusta
Haataja, Ella (2021-10-21)
Naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien turvaaminen yritysvastuun avulla ja yritysvastuulaissa : Eri toimijoiden ajatuksia yritysvastuusta
(21.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154797
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154797
Tiivistelmä
Yritystoiminnan vastuullisuuden merkitys on korostunut yritystoiminnan kansainvälistymisen myötä. Vastuullisuuden kannalta ongelmallisia ovat useita alihankkijoita sisältävät pitkät tuotantoketjut, joissa ihmisoikeuksien valvonta on haasteellista. Kärsijöinä ovat useimmiten tuotantoketjujen alkupäässä työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, jotka eivät voi yhteiskunnallisen asemansa vuoksi juurikaan vaikuttaa oikeuksiensa toteutumiseen. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa käsitellään naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien turvaamista yritysvastuun avulla ja yritysvastuulaissa. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, mitä vastuullinen yritystoiminta vaatii yrityksiltä.
Tutkimus toteutetaan puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa haastatellaan yhteensä seitsemää asiantuntijaa järjestöistä, ministeriöstä ja kaupan alalta. Lisäksi aineistona hyödynnetään järjestöjen antamia lausuntoja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaan yritysvastuulain oikeudelliseen selvitykseen. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen pohjan tutkimukselle antavat intersektionaaliset feministiset teoriat. Niiden avulla tarkastellaan historiallisesti rakentuneita työn käsitteitä ja miten yksilön piirteet, kuten sukupuoli ja vammaisuus, voivat vaikuttaa yksilön kokemaan sortoon työelämässä.
Tutkimustulosten mukaan yritysvastuulain avulla voi puuttua epäkohtiin ja ohjata toimijoita vastuullisuuteen. Lain velvoitteiden tulisi olla joustavat, jottei yrityksille koidu niistä kohtuutonta byrokraattista taakkaa. Yksi mahdollinen laissa yrityksille asetettava velvoite olisi raportointi. Sen myötä yritysten tulisi tarkastella yritystoiminnastaan aiheutuvia ihmisoikeusriskejä niiden näkökulmasta, joihin yritystoiminta vaikuttaa. Työntekijöiden kuuleminen olisi prosessissa oleellista. Velvoittavan raportoinnin hyötynä on yritystoiminnan läpinäkyvyyden lisääntyminen, jolloin myös yritysten sidosryhmien ja kuluttajien on helpompi tehdä vastuullisia valintoja.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että kansallinen tai EU-tason yritysvastuulainsäädäntö tuskin on riittävä useiden yritysten toimiessa globaalisti. Sen vuoksi globaalin tason yritysvastuulainsäädäntöä tulisi myös pohtia. Lisäksi vastuullisuuden toteutuminen vaatii myös tuotantomailta yhteistyökykyä ja halua muuttaa totuttuja toimintatapoja.
Tutkimus toteutetaan puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa haastatellaan yhteensä seitsemää asiantuntijaa järjestöistä, ministeriöstä ja kaupan alalta. Lisäksi aineistona hyödynnetään järjestöjen antamia lausuntoja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaan yritysvastuulain oikeudelliseen selvitykseen. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen pohjan tutkimukselle antavat intersektionaaliset feministiset teoriat. Niiden avulla tarkastellaan historiallisesti rakentuneita työn käsitteitä ja miten yksilön piirteet, kuten sukupuoli ja vammaisuus, voivat vaikuttaa yksilön kokemaan sortoon työelämässä.
Tutkimustulosten mukaan yritysvastuulain avulla voi puuttua epäkohtiin ja ohjata toimijoita vastuullisuuteen. Lain velvoitteiden tulisi olla joustavat, jottei yrityksille koidu niistä kohtuutonta byrokraattista taakkaa. Yksi mahdollinen laissa yrityksille asetettava velvoite olisi raportointi. Sen myötä yritysten tulisi tarkastella yritystoiminnastaan aiheutuvia ihmisoikeusriskejä niiden näkökulmasta, joihin yritystoiminta vaikuttaa. Työntekijöiden kuuleminen olisi prosessissa oleellista. Velvoittavan raportoinnin hyötynä on yritystoiminnan läpinäkyvyyden lisääntyminen, jolloin myös yritysten sidosryhmien ja kuluttajien on helpompi tehdä vastuullisia valintoja.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että kansallinen tai EU-tason yritysvastuulainsäädäntö tuskin on riittävä useiden yritysten toimiessa globaalisti. Sen vuoksi globaalin tason yritysvastuulainsäädäntöä tulisi myös pohtia. Lisäksi vastuullisuuden toteutuminen vaatii myös tuotantomailta yhteistyökykyä ja halua muuttaa totuttuja toimintatapoja.