Maiseman hinta - Emil Cedercreutz (1879-1949) ja menetetty Havinginkoski Harjavallassa
Silvennoinen, Virva (2021-10-28)
Maiseman hinta - Emil Cedercreutz (1879-1949) ja menetetty Havinginkoski Harjavallassa
(28.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154836
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154836
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin hakemat korvaukset maiseman menetyksestä 1930-luvulla. Teollisuuden energiantarpeen kasvaessa myös Kokemäenjoki piti valjastaa energiantuotantoon, ja Harjavallan voimalaitoksen aiheuttaman vedennousun myötä taiteilijakoti Harjulan edustalla kohiseva Havinginkoski vaikeni ikuisiksi ajoiksi. Maiseman menetyksen lisäksi käsittelen vesivoimarakentamisen historiaa sekä harjavaltalaisten suhdetta Kokemäenjokeen.
Aineistoni koostuu pääosin tutkimuskirjallisuudesta, josta yhtenä tärkeimmistä mainittakoon Emil Cedercreutzin museon entisen museonjohtajan Ritva Kavan tuotanto, erityisesti hänen väitöskirjansa Emil Cedercreutz - Satakunnan eurooppalainen. Emilin omasta tuotannosta tärkeimpänä nousee esiin omaelämäkerrallinen teos Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää. Harjavallan voimalaitoksen rakentamisen ytimeen johdatti Pekka Jokelan tutkielma Kokemäenjoki - Lohikiloista megawateiksi. Voimayhtiöiden kilpailu vesivoimasta ja voimalarakentamisen aiheuttamat ristiriidat Kokemäenjoen keskijuoksulla. Lisäksi erilaiset historiikit Harjavallasta, vesivoimarakentamisen historiasta, taiteilijoista ja taiteilijakodeista sekä lehtileikkeet voimalan rakentamisesta kuljettivat tutkielmaa eteenpäin. Tärkeimpinä alkuperäisaineistoina toimivat Emil Cedercreutzin museosta saamani Turun ja Porin lääninmaaherran päätös vuodelta 1937 sekä Kansallisarkistosta tilaamani maanjako-oikeuden pöytäkirjat vuodelta 1938.
Tutkimustuloksissani korostuvat Harjavallan koskien valjastamisen moninaiset vaikutukset Cedercreutziin. Syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi tutkimuksia tulisi vielä jatkaa. Jatkotutkimuksissa tulisikin keskittyä laajempaan alkuperäisaineistojen käyttöön kuin mitä tässä työssä oli mahdollista koronapandemian vuoksi.
Aineistoni koostuu pääosin tutkimuskirjallisuudesta, josta yhtenä tärkeimmistä mainittakoon Emil Cedercreutzin museon entisen museonjohtajan Ritva Kavan tuotanto, erityisesti hänen väitöskirjansa Emil Cedercreutz - Satakunnan eurooppalainen. Emilin omasta tuotannosta tärkeimpänä nousee esiin omaelämäkerrallinen teos Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää. Harjavallan voimalaitoksen rakentamisen ytimeen johdatti Pekka Jokelan tutkielma Kokemäenjoki - Lohikiloista megawateiksi. Voimayhtiöiden kilpailu vesivoimasta ja voimalarakentamisen aiheuttamat ristiriidat Kokemäenjoen keskijuoksulla. Lisäksi erilaiset historiikit Harjavallasta, vesivoimarakentamisen historiasta, taiteilijoista ja taiteilijakodeista sekä lehtileikkeet voimalan rakentamisesta kuljettivat tutkielmaa eteenpäin. Tärkeimpinä alkuperäisaineistoina toimivat Emil Cedercreutzin museosta saamani Turun ja Porin lääninmaaherran päätös vuodelta 1937 sekä Kansallisarkistosta tilaamani maanjako-oikeuden pöytäkirjat vuodelta 1938.
Tutkimustuloksissani korostuvat Harjavallan koskien valjastamisen moninaiset vaikutukset Cedercreutziin. Syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi tutkimuksia tulisi vielä jatkaa. Jatkotutkimuksissa tulisikin keskittyä laajempaan alkuperäisaineistojen käyttöön kuin mitä tässä työssä oli mahdollista koronapandemian vuoksi.