Aikuisten medialukutaito sosiaalisen median aikakaudella
Merilä, Tapio (2021-10-15)
Aikuisten medialukutaito sosiaalisen median aikakaudella
(15.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111655645
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111655645
Tiivistelmä
Pro gradu tutkii aikuisten ihmisten medialukutaitoa ja miten he itse ymmärtävät termin omassa sosiaalisen median käytössään. Usein kuulee puhuttavan nuorten medialukutaidosta, ja siitä miten he valjastavat uudet teknologiat sekä alustat omaan käyttöönsä. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia miten aikuiset ihmiset ymmärtävät termin medialukutaito ja mitä se merkitsee heille.
Menetelmänä käytin David Buckinghamin neljää mediakasvatusta kuvaavaa avainaspektia (tuotanto, kieli, representaatio, yleisö) ja W. James Potterin medialukutaidon seitsemää taitoa (analyysi, arviointi, ryhmittely, induktio, deduktio, synteesi, abstrahointi). Tutkimus suoritettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui viisi henkilöä, joista on nuorin oli 49-vuotias ja vanhin 60-vuotias. Jokainen haastatteluun osallistunut henkilö sai luettavaksi Iltalehden kesäkuussa 2019 verkossa julkaiseman uutisen Helsinki Priden kulkueesta ja sen pohjalta käydyn kommenttiosion keskustelut sekä kansanedustajien Päivi Räsäsen (KD) ja Jussi Halla-Ahon (PS) twiitit seksuaalivähemmistöistä.
Tuloksissa selvisi aikuisten ihmisten ymmärtävän medialukutaitonsa oman elämänkatsomuksensa ja kokemustensa kautta. oli nähtävissä, että vastanneet olivat pidättyväisempiä sosiaalisen median käytössään, etenkin alkuinnostuksen jälkeen. Teknologiset kehitykset koettiin positiivisiksi, mutta verkossa käytävät negatiiviset keskustelut koettiin heikentävän annetut työkalut huonoiksi. Tutkimuksessa selvisi mitä medialukutaito tarkoittaa haastateltaville, mutta termin laajuuden vuoksi, tutkimus ei vastannut siihen mitä se todella merkitsee yksilölle. Jatko-tutkimuksen kannalta olisi eduksi haastatella useampia henkilöitä.
Menetelmänä käytin David Buckinghamin neljää mediakasvatusta kuvaavaa avainaspektia (tuotanto, kieli, representaatio, yleisö) ja W. James Potterin medialukutaidon seitsemää taitoa (analyysi, arviointi, ryhmittely, induktio, deduktio, synteesi, abstrahointi). Tutkimus suoritettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui viisi henkilöä, joista on nuorin oli 49-vuotias ja vanhin 60-vuotias. Jokainen haastatteluun osallistunut henkilö sai luettavaksi Iltalehden kesäkuussa 2019 verkossa julkaiseman uutisen Helsinki Priden kulkueesta ja sen pohjalta käydyn kommenttiosion keskustelut sekä kansanedustajien Päivi Räsäsen (KD) ja Jussi Halla-Ahon (PS) twiitit seksuaalivähemmistöistä.
Tuloksissa selvisi aikuisten ihmisten ymmärtävän medialukutaitonsa oman elämänkatsomuksensa ja kokemustensa kautta. oli nähtävissä, että vastanneet olivat pidättyväisempiä sosiaalisen median käytössään, etenkin alkuinnostuksen jälkeen. Teknologiset kehitykset koettiin positiivisiksi, mutta verkossa käytävät negatiiviset keskustelut koettiin heikentävän annetut työkalut huonoiksi. Tutkimuksessa selvisi mitä medialukutaito tarkoittaa haastateltaville, mutta termin laajuuden vuoksi, tutkimus ei vastannut siihen mitä se todella merkitsee yksilölle. Jatko-tutkimuksen kannalta olisi eduksi haastatella useampia henkilöitä.