Vaikuttavatko asumistuet vuokrahintoihin? : Empiirinen analyysi vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutuksista
Kolehmainen, Antti (2021-10-29)
Vaikuttavatko asumistuet vuokrahintoihin? : Empiirinen analyysi vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutuksista
Kolehmainen, Antti
(29.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111655627
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111655627
Tiivistelmä
Pienituloisten asumista tuetaan Suomessa ja muissa länsimaissa monilla, usein päällekkäisillä keinoilla. Eräs yleisimmin käytetty keino tukea pienituloisten asumista ja heidän taloudellista asemaansa on myöntää heille asunnon vuokrahintaan sidottua asumistukea. Jotta tämän tukimuodon tosiasialliset vaikutukset tunnetaan, on tärkeää selvittää, miten myönnetty tuki todellisuudessa kohdentuu. Mikäli myönnetty tuki nostaa tuensaajan maksamaa vuokraa merkittävästi, suuri osa tuesta valuu vuokranantajalle, mikä ei ole ollut tuen tarkoitus.
Tutkin tässä tutkielmassa sitä, miten myönnetyt tuet kohdentuvat Suomessa. Käytän hyväkseni vuoden 2017 asumistukiuudistusta, jossa opiskelijat siirrettiin oman opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän piiristä yleisen asumistuen piiriin, mikä kasvatti heidän keskimääräisiä asumistukiaan. Tämä loi hyvän luonnollisen kokeen asetelman, jonka avulla pystyn estimoimaan jokaiselle lisätukieurolle oman vuokravaikutuksensa.
Estimaatit lasken kahdella erilaisella difference-in-differences -mallilla. Ensimmäisessä vertailen opiskelijoiden keskivertovuokria ennen ja jälkeen uudistuksen muiden tuensaajien maksamiin keskivertovuokriin. Toisessa mallissani vertaan kahden eri kuntaryhmän opiskelijoiden vuokrakehitystä uudistuksen molemmin puolin toisiinsa, sillä uudistus kohteli eri alueilla asuvia opiskelijoita eri tavoin.
Ensimmäisen mallin arvioni jokaisen lisätukieuron vuokrahintaa lisäävälle vaikutukselle on noin 60 senttiä. Mallissa on kuitenkin hieman aineistosta johtuvaa harhaa, joka todennäköisesti teki arviosta hieman ylöspäin vinoutuneen. Toisessa mallissa jokaiselle lisätukieurolle laskin noin 47 sentin vuokravaikutuksen, joka tarkoittaisi siis sitä, että jokaisesta myönnetystä lisätukieurosta tuensaajan taloudellista asemaa parantaisi puolet ja vuokranantajan tuloja lisäisi jokaisen lisätukieuron toinen puolikas.
Aiempi asumistukikirjallisuus on hyvin ristiriitaista, ja tulokseni asettuvatkin suunnilleen muiden tutkijoiden tulosten välimaastoon. Viimeaikaisimpien tutkimusten kanssa tulokseni ovat melko yhdenmukaisia. Tulokset antavatkin viitteitä siitä, etteivät suorat asumistuet ole välttämättä kovinkaan kustannustehokkaita tapoja tukea asumista, joten muiden asumisen tukien tapojen tehokkuutta voisi olla syytä tutkia lisää.
Tutkin tässä tutkielmassa sitä, miten myönnetyt tuet kohdentuvat Suomessa. Käytän hyväkseni vuoden 2017 asumistukiuudistusta, jossa opiskelijat siirrettiin oman opiskelijoiden asumislisäjärjestelmän piiristä yleisen asumistuen piiriin, mikä kasvatti heidän keskimääräisiä asumistukiaan. Tämä loi hyvän luonnollisen kokeen asetelman, jonka avulla pystyn estimoimaan jokaiselle lisätukieurolle oman vuokravaikutuksensa.
Estimaatit lasken kahdella erilaisella difference-in-differences -mallilla. Ensimmäisessä vertailen opiskelijoiden keskivertovuokria ennen ja jälkeen uudistuksen muiden tuensaajien maksamiin keskivertovuokriin. Toisessa mallissani vertaan kahden eri kuntaryhmän opiskelijoiden vuokrakehitystä uudistuksen molemmin puolin toisiinsa, sillä uudistus kohteli eri alueilla asuvia opiskelijoita eri tavoin.
Ensimmäisen mallin arvioni jokaisen lisätukieuron vuokrahintaa lisäävälle vaikutukselle on noin 60 senttiä. Mallissa on kuitenkin hieman aineistosta johtuvaa harhaa, joka todennäköisesti teki arviosta hieman ylöspäin vinoutuneen. Toisessa mallissa jokaiselle lisätukieurolle laskin noin 47 sentin vuokravaikutuksen, joka tarkoittaisi siis sitä, että jokaisesta myönnetystä lisätukieurosta tuensaajan taloudellista asemaa parantaisi puolet ja vuokranantajan tuloja lisäisi jokaisen lisätukieuron toinen puolikas.
Aiempi asumistukikirjallisuus on hyvin ristiriitaista, ja tulokseni asettuvatkin suunnilleen muiden tutkijoiden tulosten välimaastoon. Viimeaikaisimpien tutkimusten kanssa tulokseni ovat melko yhdenmukaisia. Tulokset antavatkin viitteitä siitä, etteivät suorat asumistuet ole välttämättä kovinkaan kustannustehokkaita tapoja tukea asumista, joten muiden asumisen tukien tapojen tehokkuutta voisi olla syytä tutkia lisää.