Verkkoympäristössä tapahtuvan poliittisen mikrokohdentamisen suhde yksityisyyteen, henkilötietojen suojaan ja poliittiseen ilmaisunvapauteen Euroopan unionissa
Rämö, Johanna (2021-11-09)
Verkkoympäristössä tapahtuvan poliittisen mikrokohdentamisen suhde yksityisyyteen, henkilötietojen suojaan ja poliittiseen ilmaisunvapauteen Euroopan unionissa
(09.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111855903
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111855903
Tiivistelmä
Poliittisen mikrokohdentamisen on tunnistettu uhkaavan niin yksilön henkilötietojen suojaa kuin yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeuttakin. Tämän lisäksi toiminta aiheuttaa potentiaalisen uhkan myös demokratialle. Poliittisesta mikrokohdentamisesta ei ole juurikaan tutkimusta suomeksi, mistä johtuen mikrokohdentamisen termin ei voida katsoa olevan vakiintunut. Tutkielmassa poliittisella mikrokohdentamisella viitataankin toimintaan, jossa poliittista viestintää kohdennetaan yksilölle hänen henkilötietojensa perusteella. Tutkielmassa tarkastellaan poliittisen mikrokohdentamisen reunaehtoja yleisen tietosuoja-asetuksen kontekstissa. Tämän lisäksi tarkastellaan poliittista mikrokohdentamista osana poliittisten toimijoiden sananvapautta sananvapauden ydinalueelle kuuluvana ilmaisun muotona. Koska tietosuoja-asetus asettaa poliittisen mikrokohdennuksen tarkoitukseen suoritettavalle käsittelylle varsin tiukat edellytykset, voidaan siitä osaltaan nähdä seuraavan käytännön rajoitteita poliittisen mikrokohdentamisen, eli poliittisen ilmaisunvapauden alaan kuuluvan toiminnan käytännön toteutukselle.
Tutkielmassa pyritään muodostamaan lainopin avulla perusteltuja tulkintakannanottoja niin poliittisen mikrokohdentamisen sääntelyn edellytyksistä, sananvapauden rajoittamisesta kuin tietosuojan ja sananvapauden kollision osalta. Tutkielman tärkeimpiä lähdeteoksia poliittisen mikrokohdentamisen osalta ovat etenkin eri oikeustieteelliset artikkelit sekä Euroopan unionin tietosuojaneuvoston ja -työryhmän tietosuoja-asetuksen tulkintaa koskevat julkaisut. Sananvapauskeskustelun osalta tärkeimpänä lähteenä toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö.
Tutkielmassa esitetään, että poliittisen mikrokohdentamisen sääntelyn voidaan välillisesti tulkita rajoittavan poliittista ilmaisunvapautta. Tulkintaa ei kuitenkaan tulisi tarpeettomasti ulottaa sananvapauden rajoitukseksi, sillä tietosuoja-asetuksen mukaisten käsittelyn edellytysten myötä poliittinen mikrokohdentaminen on sallittua, mutta säänneltyä. Lisäksi tietosuoja-asetuksen mukaiset reunaehdot on nimenomaisesti punnittu henkilötietojen suojan näkökulmasta, eli toiminnalta vaadittavat edellytykset on pyritty suhteuttamaan siitä yksilölle mahdollisesti aiheutuviin riskeihin. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan (sananvapaus) suhtautumista tällaiseen rajoitukseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa. Koska poliittinen mikrokohdentaminen uhkaa demokratiaa, jota sananvapaudella puolestaan halutaan suojata, ehdotetaan tutkielmassa myös, että tällainen rajoitus voitaisiin jopa katsoa välttämättömäksi demokraattisessa yhteiskunnassa.
Tutkielmassa pyritään muodostamaan lainopin avulla perusteltuja tulkintakannanottoja niin poliittisen mikrokohdentamisen sääntelyn edellytyksistä, sananvapauden rajoittamisesta kuin tietosuojan ja sananvapauden kollision osalta. Tutkielman tärkeimpiä lähdeteoksia poliittisen mikrokohdentamisen osalta ovat etenkin eri oikeustieteelliset artikkelit sekä Euroopan unionin tietosuojaneuvoston ja -työryhmän tietosuoja-asetuksen tulkintaa koskevat julkaisut. Sananvapauskeskustelun osalta tärkeimpänä lähteenä toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö.
Tutkielmassa esitetään, että poliittisen mikrokohdentamisen sääntelyn voidaan välillisesti tulkita rajoittavan poliittista ilmaisunvapautta. Tulkintaa ei kuitenkaan tulisi tarpeettomasti ulottaa sananvapauden rajoitukseksi, sillä tietosuoja-asetuksen mukaisten käsittelyn edellytysten myötä poliittinen mikrokohdentaminen on sallittua, mutta säänneltyä. Lisäksi tietosuoja-asetuksen mukaiset reunaehdot on nimenomaisesti punnittu henkilötietojen suojan näkökulmasta, eli toiminnalta vaadittavat edellytykset on pyritty suhteuttamaan siitä yksilölle mahdollisesti aiheutuviin riskeihin. Näin ollen tutkielmassa tarkastellaan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan (sananvapaus) suhtautumista tällaiseen rajoitukseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa. Koska poliittinen mikrokohdentaminen uhkaa demokratiaa, jota sananvapaudella puolestaan halutaan suojata, ehdotetaan tutkielmassa myös, että tällainen rajoitus voitaisiin jopa katsoa välttämättömäksi demokraattisessa yhteiskunnassa.