Allianssimallin hyödyntäminen rakennusteollisuudessa : Projektiorganisaation integroiminen yhteisten tavoitteiden taakse
Roos, Niklas (2021-11-17)
Allianssimallin hyödyntäminen rakennusteollisuudessa : Projektiorganisaation integroiminen yhteisten tavoitteiden taakse
Roos, Niklas
(17.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111956170
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111956170
Tiivistelmä
Allianssirakentaminen on alkanut yleistyä suurissa suomalaisissa infrahankkeissa ja tähän mennessä lopputulokset ovat olleet pääosin positiivisia. Hankemuodon ytimessä on eri organi-saatioista tulevien jäsenten integroiminen tiiviiksi projektiryhmäksi, jolla on vahva tavoite-kongruenssi ja selkeät yhteiset päämäärät. Projektissa on useita osa-alueita, joiden saralla voi-daan sekä vahvistaa että heikentää ryhmän sisäisen integraation astetta. Hankkeen parissa työskentelevät ihmiset ovat integraation keskiössä. Keskeiseksi nousee, miten työntekijöitä aktivoidaan yhteistyöhön ja kommunikaatioon projektin eri osa-alueilla. Toisaalta myös henki-löstön luonne ja omat sosiaaliset kyvykkyydet ovat tärkeässä roolissa. Tämän vuoksi on tär-keätä tutkia millä tekijöillä jäsenten välistä integraatiota voidaan aktivoida ja toisaalta mitä integraatiolle haitallisia toimintatapoja tulisi pyrkiä välttämään.
Tutkielma noudattaa luonteeltaan pääosin toiminta-analyyttistä tutkimustyyliä. Tapausyritykse-nä toimii suuri suomalainen urakoitsijayritys, jolla on kokemusta useammista allianssihank-keista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluiden avulla kerätystä materi-aalista. Haastatteluihin osallistui yrityksen edustajia, jotka toimivat eri rooleissa ja työtehtävis-sä useissa allianssihankkeissa. Haastateltavien erilaiset asemat mahdollistivat asioiden tarkas-telun useasta eri näkökulmasta. Haastatteluista nousi esiin useita integroivia tekijöitä sekä sii-hen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen keskeisin havainto integraation haasteisiin liittyen löytyy yhteisiin avaintavoittei-siin kiinnitetystä palkitsemismallista. Jäsenyrityksen koolla havaittiin olevan vaikutusta siihen, miten palkitsemismalli yrityksessä koetaan. Tutkimustuloksiin sisältyy myös muita yksittäisiä integraatiolle haitallisia tekijöitä. Integraation edistämiseen liittyvistä havainnoista merkittävä-nä tekijänä nousee esiin kaikkien jäsenten osallistuminen projektin suunnitteluun. Etenkin avaintavoitteiden laatiminen yhdessä sitouttaa jäseniä tehokkaasti tavoitteiden taakse. Lisäksi Big Room -konseptin huomattava merkitys korostui tutkimuksessa. Vaikka yhteisiin tiloihin liittyi myös omat haasteensa, osoittautui se kriittiseksi tekijäksi kommunikaation aktivoimises-sa.
Tutkielma noudattaa luonteeltaan pääosin toiminta-analyyttistä tutkimustyyliä. Tapausyritykse-nä toimii suuri suomalainen urakoitsijayritys, jolla on kokemusta useammista allianssihank-keista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluiden avulla kerätystä materi-aalista. Haastatteluihin osallistui yrityksen edustajia, jotka toimivat eri rooleissa ja työtehtävis-sä useissa allianssihankkeissa. Haastateltavien erilaiset asemat mahdollistivat asioiden tarkas-telun useasta eri näkökulmasta. Haastatteluista nousi esiin useita integroivia tekijöitä sekä sii-hen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen keskeisin havainto integraation haasteisiin liittyen löytyy yhteisiin avaintavoittei-siin kiinnitetystä palkitsemismallista. Jäsenyrityksen koolla havaittiin olevan vaikutusta siihen, miten palkitsemismalli yrityksessä koetaan. Tutkimustuloksiin sisältyy myös muita yksittäisiä integraatiolle haitallisia tekijöitä. Integraation edistämiseen liittyvistä havainnoista merkittävä-nä tekijänä nousee esiin kaikkien jäsenten osallistuminen projektin suunnitteluun. Etenkin avaintavoitteiden laatiminen yhdessä sitouttaa jäseniä tehokkaasti tavoitteiden taakse. Lisäksi Big Room -konseptin huomattava merkitys korostui tutkimuksessa. Vaikka yhteisiin tiloihin liittyi myös omat haasteensa, osoittautui se kriittiseksi tekijäksi kommunikaation aktivoimises-sa.