Kriittinen lingvistinen analyysi COVID-19-tartuntojen uutisoinnista
Lehtinen, Julia (2021-11-03)
Kriittinen lingvistinen analyysi COVID-19-tartuntojen uutisoinnista
(03.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112356542
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112356542
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen uutisartikkeleita Vaasassa tapahtuneesta COVID-19-tartunta-aallosta, joka sai alkunsa opiskelijoiden järjestämästä tilaisuudesta syksyllä 2020. Uutisartikkeleita on yhteensä 28, ja ne sijoittuvat syys- ja lokakuun väliselle ajalle, jolloin aiheesta uutisoitiin. Aineistoni koostuu Ilkka-Pohjalaisen, Helsingin Sanomien ja Yle Uutisen julkaisemista uutisartikkeleista. Lähtökohtanani on tutkimuksessa selvittää, miten opiskelijat ja opiskelijatapahtumat ovat kielellistetty uutisteksteissä. Pureudun tähän tarkastelemalla nimeämistä ja osallistujien roolia uutisteksteissä. Osallistujien ja tapahtumien nimeäminen ei ole aina sävyltään niin neutraalia, kuin mitä uutistekstiltä voisi odottaa. Roolit, joissa uutistekstien osallistujat esitellään, voivat myös olla asetelmaltaan arvolatautuneita.
Tutkielmani ala on kriittinen tekstintutkimus. Pyrin siis kielenainesten lähitarkastelun kautta analysoimaan uutisteksteissä piileviä arvoja. Lähtökohtanani on tutkia, miten arvolatautuneesti opiskelijat ja opiskelijatapahtumat kielellistetään uutisteksteissä sekä mitä syy- ja seuraussuhteita ne voivat saada aikaan. Tutkimukseni viitekehyksenä ovat diskurssianalyysi sekä M. A. K. Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kielioppiteoria. Tutkielmani sopii diskurssintutkimuksen alaan, sillä tarkastelen mitä kielellä tehdään sekä millaisia kielellisiä valintoja kirjoittaja tekee.
Nimeämistä esiintyy aineistossani erityisesti ihmisryhmistä, tapahtumista ja paikoista. Ihmisryhmien nimeämisessä korostuvat ryhmän ikä- ja yhteiskuntaluokka, kuten ovatko he nuoria vai iäkkäitä, opiskelijoita vai eläköityneitä. Aineistossa toistuvia ihmisryhmien nimiä ovat nuoret aikuiset, opiskelijat ja vanhukset. Erilaisia nimityksiä tapahtumille esiintyy aineistossani runsaasti. Suurin osa nimityksistä on sellaisia, jotka viittaavat opiskelijoihin jollain tapaa, kuten opiskelijatapahtuma, opiskelijoiden vapaa-ajanjuhla sekä opiskelijabileet. Nimityksissä korostuu usein opiskelijoiden osallisuus sekä tapahtumien luonne, mikä on juhliminen.
Uutisteksteissä osallistujat esitellään niin toimijoina kuin toiminnan kohteina. Toimijat ovat melkein poikkeuksetta aina opiskelijoita ja nuoria aikuisia, jotka altistavat toisiaan ja muita koronavirukselle. Toiminnan kohteista ei ole yhtä runsaasti esiintymiä kuin toimijoista, mutta heidät on esitelty vanhempana työikäisenä tai jo eläköityneenä väestönä.
Ilkka-Pohjalaisen, Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten uutistekstien välillä ilmenee aineistossa joitain kielellisiä eroja. Eroja ilmeni erityisesti nimityksien ja sanavalintojen välillä, joista Helsingin Sanomissa esiintyi eniten poikkeavuuksia. Helsingin Sanomien uutisteksteissä viitataan opiskelijoihin ja juhlimiseen enemmän verrattuna muuhun aineistoon, siitä huolimatta, että Helsingin Sanomien uutistekstejä on aineistossani mukana vähiten. Helsingin Sanomien julkaisemat uutistekstit ovat myös aineistoni ainoat, joissa opiskelijajuhlat on korvattu puhekielisemmällä opiskelijabileet-nimityksellä.
Tutkielmani ala on kriittinen tekstintutkimus. Pyrin siis kielenainesten lähitarkastelun kautta analysoimaan uutisteksteissä piileviä arvoja. Lähtökohtanani on tutkia, miten arvolatautuneesti opiskelijat ja opiskelijatapahtumat kielellistetään uutisteksteissä sekä mitä syy- ja seuraussuhteita ne voivat saada aikaan. Tutkimukseni viitekehyksenä ovat diskurssianalyysi sekä M. A. K. Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kielioppiteoria. Tutkielmani sopii diskurssintutkimuksen alaan, sillä tarkastelen mitä kielellä tehdään sekä millaisia kielellisiä valintoja kirjoittaja tekee.
Nimeämistä esiintyy aineistossani erityisesti ihmisryhmistä, tapahtumista ja paikoista. Ihmisryhmien nimeämisessä korostuvat ryhmän ikä- ja yhteiskuntaluokka, kuten ovatko he nuoria vai iäkkäitä, opiskelijoita vai eläköityneitä. Aineistossa toistuvia ihmisryhmien nimiä ovat nuoret aikuiset, opiskelijat ja vanhukset. Erilaisia nimityksiä tapahtumille esiintyy aineistossani runsaasti. Suurin osa nimityksistä on sellaisia, jotka viittaavat opiskelijoihin jollain tapaa, kuten opiskelijatapahtuma, opiskelijoiden vapaa-ajanjuhla sekä opiskelijabileet. Nimityksissä korostuu usein opiskelijoiden osallisuus sekä tapahtumien luonne, mikä on juhliminen.
Uutisteksteissä osallistujat esitellään niin toimijoina kuin toiminnan kohteina. Toimijat ovat melkein poikkeuksetta aina opiskelijoita ja nuoria aikuisia, jotka altistavat toisiaan ja muita koronavirukselle. Toiminnan kohteista ei ole yhtä runsaasti esiintymiä kuin toimijoista, mutta heidät on esitelty vanhempana työikäisenä tai jo eläköityneenä väestönä.
Ilkka-Pohjalaisen, Helsingin Sanomien ja Yle Uutisten uutistekstien välillä ilmenee aineistossa joitain kielellisiä eroja. Eroja ilmeni erityisesti nimityksien ja sanavalintojen välillä, joista Helsingin Sanomissa esiintyi eniten poikkeavuuksia. Helsingin Sanomien uutisteksteissä viitataan opiskelijoihin ja juhlimiseen enemmän verrattuna muuhun aineistoon, siitä huolimatta, että Helsingin Sanomien uutistekstejä on aineistossani mukana vähiten. Helsingin Sanomien julkaisemat uutistekstit ovat myös aineistoni ainoat, joissa opiskelijajuhlat on korvattu puhekielisemmällä opiskelijabileet-nimityksellä.