Toimintolaskenta ja laatujohtaminen – hyödyntämismahdollisuudet pienen valmistusteollisuusyrityksen näkökulmasta

Abstract

Toimintolaskenta ja laatujohtaminen ovat pitkään tunnettuja ilmiöitä ja käytössä olleita käsitteitä organisaatioiden johtamisessa. Niiden yhteiskäytöstä löytyy kuitenkin vain vähän tutkimusta, vaikka molemmista ilmiöistä löytyy useita käsitteellisiä yhtäläisyyksiä. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella toimintolaskentaa ja laatujohtamista case-tutkimuksena pienen suomalaisen metallituotteita valmistavan teollisuusyrityksen näkökulmasta. Kohdeyrityksellä on tarve päivittää kustannuslaskentaansa liittyviä tietoja ja sillä on ollut pitkään käytössä sertifioitu ISO 9001-laatujärjestelmä. Yhtenä tutkielman tarkoituksena olikin selvittää voisiko yritykseen rakennettava toimintolaskentajärjestelmä tukea laatujohtamista kohdeyrityksessä. Uutta mahdollista laskentajärjestelmää varten kerättiin tietoa niin toimintolaskennan kuin toimintojohtamisen kirjallisuudesta sekä yrityksen kustannuslaskennan dataa aiemmilta vuosilta.

Toimintolaskennan ja toimintojohtamisen kirjallisuuden lisäksi tutkielmassa käydään läpi laatujohtamista ja laatukustannuksia käsittelevää kirjallisuutta. Laatujohtaminen on itsessään laaja käsite, mutta laatukustannuksista ja niiden arvioinnista melko selkeä käsitys. Toiminnan laatu on erittäin tärkeä asia kohdeyrityksen kannalta, ja rakennettavan toimintolaskentajärjestelmän tarkoitus oli toimia työkaluna laatuun liittyvien kustannusten arvioinnissa. Kirjallisuudessa esitettyihin malleihin perustuva kohdeyrityksen kustannusdatan arviointi osoittautui kuitenkin turhan työlääksi, koska kohdeyrityksestä saatava kustannuslaskentadata sopi huonosti arvioitavaksi mallien viitekehyksissä. Uuden laskentajärjestelmän rakentamisesta päätettiin luopua ja sen sijaan päivittää vanhan ja yksinkertaisen, mutta organisaation toimintaa selkeästi kuvaavan kustannuslaskentajärjestelmän tiedot. Kohdeyrityksen johtamista tutkittaessa kävi ilmi, että pitkään käytössä olleen sertifioidun ISO 9001-laatujärjestelmän avulla kohdeyritys pystyi ohjaamaan toimintaansa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, eikä toimintolaskennasta olisi ollut kohdeyritykselle hyötyä. Käytännössä toimintolaskenta olisi tehnyt kohdeyrityksen kustannuslaskennasta hankalampaa, eikä toimintolaskenta sopinut tämän vuoksi kohdeyrityksen käyttöön. Asetelman perusteella tutkielman tekijä haastatteli organisaation johtoa selvittääkseen tarkemmin laatujohtamisen merkitystä kohdeyrityksen kustannuslaskennassa ja toiminnassa ylipäätään. Taustalta paljastui useita erilaisia järjestelmiä ja mittareita, joiden avulla kohdeyrityksen kustannuksia pystyttiin hallitsemaan suoraan tai välillisesti.

Johdon haastattelussa ja tutkielman tekijän perehtyessä kohdeyrityksen laatujärjestelmään osoittautui se kokonaisvaltaiseksi organisaation toimintaa määrittäväksi työkaluksi, jota myös asiakkaat käyttävät referenssinä. Tämän tutkielman kirjallisena kontribuutiona voinee todeta, että organisaation toiminnan ohjaus on kustannusten yksityiskohtaista selvittämistä tärkeämpää. Organisaatiot eivät välttämättä tarvitse kovin yksityiskohtaista informaatiota kustannuksistaan, jos ne pystyvät hallitsemaan niitä. Tutkielma antaa aihetta myös pohtia miksi toimintolaskennan hyötyjä empiirisesti tutkinut kirjallisuus on antanut vaihtelevia tuloksia toimintolaskennan teorian argumentoimiin hyötyihin nähden.