Virkavastuun toteuttaminen julkishallinnon automaattisessa päätöksenteossa
Hämäläinen, Kari (2021-11-10)
Virkavastuun toteuttaminen julkishallinnon automaattisessa päätöksenteossa
(10.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112456808
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112456808
Tiivistelmä
Perustuslain 118 §:n mukaisen virkavastuun toteuttaminen julkishallinnon automaattisessa päätöksenteossa on yksi keskustelua herättäneistä automaattiseen päätöksentekoon liittyvistä sääntelytarpeista. Virkavastuu on kansalaisen yleistä vastuuta ankarampi julkisen vallan käyttöön liitetty vastuumuoto. Virkamiehen vastuun toteuttaminen automaattisessa päätöksenteossa nähdään haasteellisena, koska vastuu etääntyy ihmistoimijasta. Tällöin vastuu saattaa jäädä välilliseksi ja toteutumatta. Erityisen haasteellisena nähdään rikosoikeudellisen virkavastuun toteuttaminen, koska tämä edellyttää vastuunalaisen virkamiehen paikantamista. Vahingonkorvausvastuu sitä vastoin voidaan toteuttaa myös julkisyhteisön vastuuna.
Tutkielma on valtiosääntöoikeudellinen, ja sen metodina on lainoppi. Lainopin puitteissa myös vertaillaan muiden maiden automaattisen päätöksenteon sääntelyä sekä annetaan de lege ferenda - suosituksia virkavastuun sääntelemiseksi tulevaisuudessa.
Tutkielmassa hahmotetaan vastuun kohdentamiselle erilaisia vaihtoehtoja. Perinteisen virkamiehen henkilökohtaisen vastuun lisäksi tarkastellaan rikosoikeudellisen vastuun kohdentamista viranomaisyhteisöön ja myös itse algoritmiin. Tutkielmassa havaitaan, että rikosvastuun on edelleen kohdennuttava virkamiehen tasolle. Virkavastuun toteuttaminen automaattisessa päätöksenteossa tosiasioita vastaavasti perustuslain mukaisella tavalla edellyttää lisäksi viranomaiselle ja virkamiehille asetettavia tehtäviä ja velvoitteita, joihin vastuu voidaan perustaa ja joilla vastuun välillisyys voidaan poistaa. Tämän lisäksi vastuun tulee ulottua viranomaisorganisaation eri tasoille ja tietojärjestelmän kehittämisen eri vaiheisiin.
Virkavastuu on mahdollista toteuttaa mahdollisimman täysipainoisesti neljästä elementistä koostuvalla tutkielmassa kehitetyllä dynaamisen vastuun mallilla. Ensinnäkin viranomaiselle tulisi säätää virkavastuun kohdentamisen kannalta tarpeellisia velvoitteita ja tehtäviä liittyen automaattisen päätöksenteon tietojärjestelmään. Toiseksi viranomainen tulisi velvoittaa määrittelemään sisäiset tietojärjestelmiin kohdistuvat vastuut nykyistä selkeämmin. Kolmanneksi viranomaisen tulisi velvoittaa pitämään tarpeellista dokumentaatiota tietojärjestelmistä ja neljänneksi dynaamisen vastuun malliin sisältyy valvovan viranomaisen eli etenkin ylimpien laillisuusvalvojien suorittama valvonta.
Tutkielma on valtiosääntöoikeudellinen, ja sen metodina on lainoppi. Lainopin puitteissa myös vertaillaan muiden maiden automaattisen päätöksenteon sääntelyä sekä annetaan de lege ferenda - suosituksia virkavastuun sääntelemiseksi tulevaisuudessa.
Tutkielmassa hahmotetaan vastuun kohdentamiselle erilaisia vaihtoehtoja. Perinteisen virkamiehen henkilökohtaisen vastuun lisäksi tarkastellaan rikosoikeudellisen vastuun kohdentamista viranomaisyhteisöön ja myös itse algoritmiin. Tutkielmassa havaitaan, että rikosvastuun on edelleen kohdennuttava virkamiehen tasolle. Virkavastuun toteuttaminen automaattisessa päätöksenteossa tosiasioita vastaavasti perustuslain mukaisella tavalla edellyttää lisäksi viranomaiselle ja virkamiehille asetettavia tehtäviä ja velvoitteita, joihin vastuu voidaan perustaa ja joilla vastuun välillisyys voidaan poistaa. Tämän lisäksi vastuun tulee ulottua viranomaisorganisaation eri tasoille ja tietojärjestelmän kehittämisen eri vaiheisiin.
Virkavastuu on mahdollista toteuttaa mahdollisimman täysipainoisesti neljästä elementistä koostuvalla tutkielmassa kehitetyllä dynaamisen vastuun mallilla. Ensinnäkin viranomaiselle tulisi säätää virkavastuun kohdentamisen kannalta tarpeellisia velvoitteita ja tehtäviä liittyen automaattisen päätöksenteon tietojärjestelmään. Toiseksi viranomainen tulisi velvoittaa määrittelemään sisäiset tietojärjestelmiin kohdistuvat vastuut nykyistä selkeämmin. Kolmanneksi viranomaisen tulisi velvoittaa pitämään tarpeellista dokumentaatiota tietojärjestelmistä ja neljänneksi dynaamisen vastuun malliin sisältyy valvovan viranomaisen eli etenkin ylimpien laillisuusvalvojien suorittama valvonta.