Kysymys- ja vastausvierusparit tosi-tv-kuulustelukeskusteluissa
Halli, Jenni (2021-10-26)
Kysymys- ja vastausvierusparit tosi-tv-kuulustelukeskusteluissa
(26.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112557111
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112557111
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kuulustelukeskustelujen kysymys-vastaus-vieruspareja. Kuulusteluista tutkin tarkemmin sekvenssi- ja preferenssijäsennyksen mukaisesti kysymys- ja vastausvuoroja. Selvitän, millaisia kysyviä vuoroja kuulustelukeskusteluissa esitetään ja millaisia vastausvuoroja ne saavat. Tutkielmani näkökulma on siis keskustelunanalyyttinen.
Keskustelunanalyyttista tutkimusta on tehty paljon, ja kysymykset ja vastaukset ovat kiinnostaneet monia tutkijoita. Tutkielmani tuo tälle lingvistiselle kentälle uuden keskustelutyypin eli kuulustelun. Peilaan käsittelemiäni kysymys-vastaus-vieruspareja niiden esiintymiskontekstiin. Kuulustelu on yksi institutionaalisista vuorovaikutustilanteista, mikä luo keskustelulle omanlaiset raaminsa. Institutionaalisuus vaikuttaa keskustelun rakentumiseen ja etenemiseen, ja se heijastuu myös keskusteluissa käytettyyn kieleen.
Kuulustelukeskusteluja ei ole aikaisemmin tutkittu lingvistisesti. Kuulustelukeskusteluja on vaikea, ellei mahdotonta saada aineistoksi. Tästä johtuen tutkielmani aineiston lähteenä toimii tosi-tv-ohjelma Ota rahat ja juokse. Varsinainen aineistoni koostuu ohjelman kuulustelukeskusteluista, jotka olen litteroinut. Kysymysvuoroja aineistossani on yhteensä 230, mutta kysymys–vastaus-vieruspareja 185. Tämä johtuu siitä, että jokainen esitetty kysymys ei saa vastausta. Olen jaotellut analyysini koskemaan erikseen hakukysymyksiä, vaihtoehtokysymyksiä ja muita kysyviä lausumia sekä näiden saamia vastausvuoroja.
Analyysistani selviää, että kuulustelukeskustelussa vieruspari muodostuu sekventiaalisesti useimmiten heti. Välisekvensseissä käsketään vastaamaan tai toistetaan esitetty kysymys. Haku- ja vaihtoehtokysymyksiä kysytään uuden tiedon alussa tai kysyttäessä lisätietoa. Vaihtoehtokysymys usein tarkentaa hakukysymystä. Muina kysyvinä vuoroina esiintyvät lähinnä tarkistuskysymykset, mutta ne myös pyytävät jatkamaan listaa. Kysyvät vuorot myös kehottavat kertomaan käsiteltävästä aiheesta lisää alisteisella kysymyslauseella. Analyysini mukaan vastausvuorot ovat joko preferoituja tai preferoimattomia. Preferoidut ovat usein myönteisiä minimivastauksia ja dialogipartikkeleita, ja preferoimaton vastausvuoro kieltää kysymyksen asettaman väitteen tai sen esittäjä kieltäytyy vastaamasta kokonaan. Vastausvuoroissa toistetaan usein kysymysvuorossa esiintyviä kielellisiä elementtejä. Vastaukset eivät selittele tai anna uusia näkökulmia käsiteltävään aiheeseen. Ylimääräistä tietoa ei anneta, sillä se ei ole vastaajan edun mukaista.
Kuulustelukeskustelujen tarkastelemista lingvistisistä näkökulmista olisi tärkeää ja hyödyllistä jatkaa. Tutkimus esimerkiksi auttaisi ymmärtämään erilaisten kysymysten sallimia tai rajaamia vastausvuoromahdollisuuksia, ja se auttaisi hahmottamaan, mihin vastausvuoro oikeastaan vastaa vai vastaako se lainkaan.
Keskustelunanalyyttista tutkimusta on tehty paljon, ja kysymykset ja vastaukset ovat kiinnostaneet monia tutkijoita. Tutkielmani tuo tälle lingvistiselle kentälle uuden keskustelutyypin eli kuulustelun. Peilaan käsittelemiäni kysymys-vastaus-vieruspareja niiden esiintymiskontekstiin. Kuulustelu on yksi institutionaalisista vuorovaikutustilanteista, mikä luo keskustelulle omanlaiset raaminsa. Institutionaalisuus vaikuttaa keskustelun rakentumiseen ja etenemiseen, ja se heijastuu myös keskusteluissa käytettyyn kieleen.
Kuulustelukeskusteluja ei ole aikaisemmin tutkittu lingvistisesti. Kuulustelukeskusteluja on vaikea, ellei mahdotonta saada aineistoksi. Tästä johtuen tutkielmani aineiston lähteenä toimii tosi-tv-ohjelma Ota rahat ja juokse. Varsinainen aineistoni koostuu ohjelman kuulustelukeskusteluista, jotka olen litteroinut. Kysymysvuoroja aineistossani on yhteensä 230, mutta kysymys–vastaus-vieruspareja 185. Tämä johtuu siitä, että jokainen esitetty kysymys ei saa vastausta. Olen jaotellut analyysini koskemaan erikseen hakukysymyksiä, vaihtoehtokysymyksiä ja muita kysyviä lausumia sekä näiden saamia vastausvuoroja.
Analyysistani selviää, että kuulustelukeskustelussa vieruspari muodostuu sekventiaalisesti useimmiten heti. Välisekvensseissä käsketään vastaamaan tai toistetaan esitetty kysymys. Haku- ja vaihtoehtokysymyksiä kysytään uuden tiedon alussa tai kysyttäessä lisätietoa. Vaihtoehtokysymys usein tarkentaa hakukysymystä. Muina kysyvinä vuoroina esiintyvät lähinnä tarkistuskysymykset, mutta ne myös pyytävät jatkamaan listaa. Kysyvät vuorot myös kehottavat kertomaan käsiteltävästä aiheesta lisää alisteisella kysymyslauseella. Analyysini mukaan vastausvuorot ovat joko preferoituja tai preferoimattomia. Preferoidut ovat usein myönteisiä minimivastauksia ja dialogipartikkeleita, ja preferoimaton vastausvuoro kieltää kysymyksen asettaman väitteen tai sen esittäjä kieltäytyy vastaamasta kokonaan. Vastausvuoroissa toistetaan usein kysymysvuorossa esiintyviä kielellisiä elementtejä. Vastaukset eivät selittele tai anna uusia näkökulmia käsiteltävään aiheeseen. Ylimääräistä tietoa ei anneta, sillä se ei ole vastaajan edun mukaista.
Kuulustelukeskustelujen tarkastelemista lingvistisistä näkökulmista olisi tärkeää ja hyödyllistä jatkaa. Tutkimus esimerkiksi auttaisi ymmärtämään erilaisten kysymysten sallimia tai rajaamia vastausvuoromahdollisuuksia, ja se auttaisi hahmottamaan, mihin vastausvuoro oikeastaan vastaa vai vastaako se lainkaan.