Bulvaani veropetoksen välineenä : Välikätenä toimivan henkilön osallisuusvastuu
Mäkikangas, Jussi (2021-11-05)
Bulvaani veropetoksen välineenä : Välikätenä toimivan henkilön osallisuusvastuu
Mäkikangas, Jussi
(05.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112657339
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112657339
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yrityksen muodolliseen vastuuasemaan asetetun bulvaanin vastuu- ja osallisuusopillinen asema veropetoskontekstissa. Tutkielmassa selvitetään oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella bulvaanin osallisuusvastuuseen liittyvää asemaa veropetoskontekstissa ja analysoidaan, miten bulvaanin osallisuusoikeudellista asemaa tulisi tulkita ja mikä asiaa koskeva oikeustila on. Tutkielma on rajattu koskemaan bulvaanin vastuuasemaa ainoastaan veropetoskontekstissa. Tutkielman tarkoituksena on osallistua rikosoikeudelliseen keskusteluun ottamalla kantaa bulvaanin osallisuusoikeudelliseen asemaan teoreettisella tasolla sekä palvelemaan samalla asiaa koskevaa lainkäyttöä.
Tutkielman pääasiallisena metodina on lainoppi. Tutkielman pääasiallisina lähteinä toimivat osallisuusopin osalta Lauri Luodon ”Avunannon rangaistavuuden edellytykset”, talousrikoksia käsittelevät artikkelit sekä korkeimman oikeuden vastuuoppia koskevat ratkaisut. Oikeuskäytäntöä koskevan osuuden aineisto koostuu hovioikeuksien bulvaaniveropetoksia koskevista ratkaisuista vuosilta 2018–2021.
Tutkielman mukaan bulvaanin osallisuusvastuuta tarkastellessa lähtökohdaksi voidaan perustellusti ottaa osallisuusasema vähintään avunantajana, kun bulvaanin voidaan katsoa olevan tietoinen ja hyväksyvä suhteessa toimimisestaan muodollisessa vastuuasemassa. Mikäli vastuuasemaansa hyväksyvästi ja tietoisesti suhtautuva bulvaani laiminlyö selonottovelvollisuutensa, hän ottaa kielletyn riskin siitä, että hänen toimintansa edistää päätekijöiden tahallista verorikosta. Tutkielman mukaan harkittaessa bulvaanin osallisuusvastuuta avunannon ja rikoskumppanuuden välillä tulkinta on suunnattava ensisijaisesti bulvaanin menettelyyn kokonaisuutena. Oikeuskirjallisuudessa esitetty täytäntöönpanotoimen suorittamiseen liittyvä kriteeri rajanvetäjänä soveltuu talousrikoksiin huonosti verrattuna esimerkiksi väkivalta- tai omaisuusrikoksiin.
Tutkielmassa todetaan, että tuomioistuinten käytännössä bulvaanin ankarampaan vastuuasemaan viittaavina seikkoina esiintyivät mm. suurten käteisten rahasummien nostaminen ilman pätevää liiketaloudellista syytä, osallistuminen oikeustoimien tekemiseen sekä yleinen ymmärrys organisaation toiminnasta ja bulvaanin omasta toiminnasta organisaation sisällä. Tekijäkumppanuuden ja avunannon välistä rajanvetoa oli kuitenkin ratkaisuista osin vaikeaa hahmottaa, sillä ratkaisuissa ei juurikaan perusteltu sitä, miksi tiettyyn osallisuusmuotoon oli päädytty toisen sijaan.
Tutkielman pääasiallisena metodina on lainoppi. Tutkielman pääasiallisina lähteinä toimivat osallisuusopin osalta Lauri Luodon ”Avunannon rangaistavuuden edellytykset”, talousrikoksia käsittelevät artikkelit sekä korkeimman oikeuden vastuuoppia koskevat ratkaisut. Oikeuskäytäntöä koskevan osuuden aineisto koostuu hovioikeuksien bulvaaniveropetoksia koskevista ratkaisuista vuosilta 2018–2021.
Tutkielman mukaan bulvaanin osallisuusvastuuta tarkastellessa lähtökohdaksi voidaan perustellusti ottaa osallisuusasema vähintään avunantajana, kun bulvaanin voidaan katsoa olevan tietoinen ja hyväksyvä suhteessa toimimisestaan muodollisessa vastuuasemassa. Mikäli vastuuasemaansa hyväksyvästi ja tietoisesti suhtautuva bulvaani laiminlyö selonottovelvollisuutensa, hän ottaa kielletyn riskin siitä, että hänen toimintansa edistää päätekijöiden tahallista verorikosta. Tutkielman mukaan harkittaessa bulvaanin osallisuusvastuuta avunannon ja rikoskumppanuuden välillä tulkinta on suunnattava ensisijaisesti bulvaanin menettelyyn kokonaisuutena. Oikeuskirjallisuudessa esitetty täytäntöönpanotoimen suorittamiseen liittyvä kriteeri rajanvetäjänä soveltuu talousrikoksiin huonosti verrattuna esimerkiksi väkivalta- tai omaisuusrikoksiin.
Tutkielmassa todetaan, että tuomioistuinten käytännössä bulvaanin ankarampaan vastuuasemaan viittaavina seikkoina esiintyivät mm. suurten käteisten rahasummien nostaminen ilman pätevää liiketaloudellista syytä, osallistuminen oikeustoimien tekemiseen sekä yleinen ymmärrys organisaation toiminnasta ja bulvaanin omasta toiminnasta organisaation sisällä. Tekijäkumppanuuden ja avunannon välistä rajanvetoa oli kuitenkin ratkaisuista osin vaikeaa hahmottaa, sillä ratkaisuissa ei juurikaan perusteltu sitä, miksi tiettyyn osallisuusmuotoon oli päädytty toisen sijaan.