ELISA-menetelmien hyödyntäminen kosteusvaurioiden aiheuttamien immunologisten vasteiden tutkimuksessa

Abstract

Suuressa osassa rakennuksia ilmenee jossain niiden elinkaaren aikana kosteusvaurioita, joissa usein havaitaan mikrobikasvustoa. Kuivuessa mikrobipartikkelit saattavat emittoitua kasvustosta sisäilmaan ja dormantit partikkelit saattavat päätyä näin hengitysteihin. Rakennusten mikrobivaurioiden ihmiseen vaikuttavat altistusmekanismit on yleisesti luokiteltu kolmeen eri kategoriaan; suoraan organismin infektioon, allergiseen tai ei-allergiseen immuunireaktioon sekä toksisuuden aiheuttamiin reaktioihin. Sisäilmaongelmien yhteydessä, allergisissa ja ei-allergisessa reaktiossa esiintyy usein hengenahdistusta, yskää ja myös laaja kirjo hengitysteiden sairauksia, kuten bronkiitteja ja astmaa. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Tutkimusta tarvitaan lisää niin synnynnäisen kuin adaptiivisen immuunijärjestelmän tekijöiden alueella haitallisten mikrobien altistumisen yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada parempi käsitys haitallisten mikrobien vaikutuksesta ihmisten immuunijärjestelmän reaktioihin sekä auttaa ymmärtämään niiden vaikutusta terveyteen sekä sitä, miten niitä pystyttäisiin korjaamaan, lievittämään tai ennalta ehkäisemään. Tutkimuksen tavoitteena on aiemman tutkimuksen aineistoja ja menetelmiä hyödyntäen tutkia kosteusvauriomikrobeille altistumisen vaikutusta immunologisiin vasteisiin. Tutkimuksessa kosteusvauriomikrobeille altistuneiden ja altistumattoman referenssiryhmän seeruminäytteistä mitattiin useita eri immunologisia parametreja ELISA- (engl. enzyme-linked immunosorbent assay) menetelmiä hyödyntäen. Mielenkiinnon kohteena olivat totaali sekä haittamikrobien itiöspesifiset immunoglobuliini IgE-tasot, kiertävät immuunikompleksit (CIC)-tasot sekä proinflammatoriset sytokiinit IL-1β ja TNF-α seerumitasot. Näiden lisäksi tutkimuksessa mitattiin seerumin IgM-Escherichia coli-lux (E. coli-Lux) -tasoja. IgM-E. coli-lux-mittauksien tavoitteena oli selvittää aiemmassa tutkimuksessa havaittujen mikrobivauriokohteissa oleskelleiden yksilöiden E. coli-lux:ia kohtaan olevien komplementin epäspesifisten aktiivisuuksien alkuperä. Tämän tutkimuksen perusteella mikrobivauriokohteissa oleskelleilla henkilöillä oli ryhmätasolla tilastollisesti merkitsevästi kohonneet veren seerumi CIC-tasot verrattuna verrokkiryhmäläisiin. E. coli-lux ja sytokiinimittauksissa ei havaittu ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. IgE-mittausmenetelmää ei saatu halutulle herkkyystasolle, jonka vuoksi IgE-mittauksia ei tehty. Tulevaisuudessa CIC-EIA-määrityksiä voitaisiin käyttää yhtenä mikrobivaurioaltistumisen todentamismenetelmänä. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin perehtyä muiden komplementin komponenttien tasojen vertailuun, CRP-tasojen mittaamiseen ja IgE-mittauksien ulkoistamiseen ja saadun datan analysointiin.