Työpaikkojen vaietut totuudet : Kokemuksia työyhteisöjen tabuista Suomessa
Tulimäki, Riikka (2021-11-15)
Työpaikkojen vaietut totuudet : Kokemuksia työyhteisöjen tabuista Suomessa
(15.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112957655
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112957655
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on suomalaisilla työpaikoilla ilmenevät tabut eli vaietut asiat, joiden olemassaolo työyhteisössä tunnistetaan mutta joista ei ole sopivaa puhua. Tutkielma toteutetaan osana Tabut työyhteisöissä -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa työyhteisöjen tabuja. Tutkimusryhmään kuuluvat kolme pro gradu -tutkielmantekijää, heidän ohjaajansa sekä tutkimusavustaja.
Tabuja on aiemmin tutkittu pääasiassa antropologian ja sosiologian aloilla, mutta vaikka niistä on viime vuosina kirjoitettu enenevissä määrin myös mediassa, erityisesti työyhteisöihin keskittynyt tabututkimus on jäänyt vähäiseksi. Tabut ovat kiinteä osa sosiaalista järjestelmää, jossa kulloinkin vallalla olevat arvot vaikuttavat siihen, mitkä asiat koetaan tabuiksi. Ne säilyttävät asemansa pitkälti siksi, että niistä vaietaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja kuvata työyhteisöjen tabuja ja sen myötä kasvattaa ymmärrystä niistä ilmiönä. Tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat työyhteisöissä koetaan tabuiksi, miten ja missä tilanteissa tabut tulevat ilmi, ja mitä tabujen rikkomisesta seuraa. Tutkielman aineisto kerättiin jakamalla kaikille avointa Webropol-verkkokyselylomaketta useissa sosiaalisen median kanavissa maaliskuussa 2021. Aineisto edustaa näytettä eritaustaisista suomalaisista aikuisista. Koska aiempi tutkimuskirjallisuus aiheesta on verrattain vähäistä, aineiston (n=363) painoarvo tässä tutkimuksessa oli suuri ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimus etenee empirian ja teorian vuoropuheluna, ja siinä hyödynnetään teoreettisena taustana tabujen, sosiaalisten normien sekä työntekijän äänen ja vaikenemisen aiempaa tutkimuskirjallisuutta.
Tulosten mukaan 77 % vastaajista on kokenut huonon johtamisen tabuksi työyhteisössään. Tabut ilmenevät vastausten perusteella tyypillisimmin puolustautumiskeinoina reaktiona tabupuheeseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavanomaisesta poikkeava puhetapa, käyttäytyminen ja käytetty kieli sekä näissä tapahtuvat muutokset kertovat aiheen luonteesta tabuna. Myös ristiriitatilanteet, yhteisön toimintatavat sekä organisaatioilmapiiri ja asenteet tuovat tabuja esiin. Tabut tulevat useimmiten esiin yhden tai useamman kollegan kanssa käytävissä luottamuksellisissa keskusteluissa työpaikalla tai muissa työyhteisön tilaisuuksissa. Tabujen rikkomisen seuraukset suuntautuvat itse tabuun muun muassa niiden olemassaolon kieltämisen, kaunistelun tai hiljaisen hyväksynnän muodoissa. Vaihtoehtoisesti tabusta puhuva pyritään vaientamaan uhkaamalla tai toteuttamalla erilaisia työsuhteeseen tai uraan kohdistuvia sanktioita.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tabut ovat aihe, josta vaietaan mutta vain tietyssä seurassa. Tutkimus myös vahvistaa käsitystä tabuista universaalina ilmiönä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että tabut säilyttävät asemansa vaiettuina aiheina, koska niistä ei käydä avointa keskustelua työyhteisössä negatiivisten seurauksien pelossa. Tulokset antavat lisäksi viitteitä tabuista vallankäytön välineenä.
Tabuja on aiemmin tutkittu pääasiassa antropologian ja sosiologian aloilla, mutta vaikka niistä on viime vuosina kirjoitettu enenevissä määrin myös mediassa, erityisesti työyhteisöihin keskittynyt tabututkimus on jäänyt vähäiseksi. Tabut ovat kiinteä osa sosiaalista järjestelmää, jossa kulloinkin vallalla olevat arvot vaikuttavat siihen, mitkä asiat koetaan tabuiksi. Ne säilyttävät asemansa pitkälti siksi, että niistä vaietaan.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja kuvata työyhteisöjen tabuja ja sen myötä kasvattaa ymmärrystä niistä ilmiönä. Tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat työyhteisöissä koetaan tabuiksi, miten ja missä tilanteissa tabut tulevat ilmi, ja mitä tabujen rikkomisesta seuraa. Tutkielman aineisto kerättiin jakamalla kaikille avointa Webropol-verkkokyselylomaketta useissa sosiaalisen median kanavissa maaliskuussa 2021. Aineisto edustaa näytettä eritaustaisista suomalaisista aikuisista. Koska aiempi tutkimuskirjallisuus aiheesta on verrattain vähäistä, aineiston (n=363) painoarvo tässä tutkimuksessa oli suuri ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimus etenee empirian ja teorian vuoropuheluna, ja siinä hyödynnetään teoreettisena taustana tabujen, sosiaalisten normien sekä työntekijän äänen ja vaikenemisen aiempaa tutkimuskirjallisuutta.
Tulosten mukaan 77 % vastaajista on kokenut huonon johtamisen tabuksi työyhteisössään. Tabut ilmenevät vastausten perusteella tyypillisimmin puolustautumiskeinoina reaktiona tabupuheeseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavanomaisesta poikkeava puhetapa, käyttäytyminen ja käytetty kieli sekä näissä tapahtuvat muutokset kertovat aiheen luonteesta tabuna. Myös ristiriitatilanteet, yhteisön toimintatavat sekä organisaatioilmapiiri ja asenteet tuovat tabuja esiin. Tabut tulevat useimmiten esiin yhden tai useamman kollegan kanssa käytävissä luottamuksellisissa keskusteluissa työpaikalla tai muissa työyhteisön tilaisuuksissa. Tabujen rikkomisen seuraukset suuntautuvat itse tabuun muun muassa niiden olemassaolon kieltämisen, kaunistelun tai hiljaisen hyväksynnän muodoissa. Vaihtoehtoisesti tabusta puhuva pyritään vaientamaan uhkaamalla tai toteuttamalla erilaisia työsuhteeseen tai uraan kohdistuvia sanktioita.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tabut ovat aihe, josta vaietaan mutta vain tietyssä seurassa. Tutkimus myös vahvistaa käsitystä tabuista universaalina ilmiönä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että tabut säilyttävät asemansa vaiettuina aiheina, koska niistä ei käydä avointa keskustelua työyhteisössä negatiivisten seurauksien pelossa. Tulokset antavat lisäksi viitteitä tabuista vallankäytön välineenä.