”Hyvä kello kauas kuuluu, paha paljon kauemmaksi” – Kokemuksia huonosta johtamisesta tabuna työyhteisöissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tabuksi koettua huonoa johtamista työyhteisöissä. Tarkoituksena on selvittää, millainen huono johtaminen koetaan tabuksi työyhteisöissä ja miksi huonosta johtamisesta vaietaan. Tutkielma on osa suomalaisten työyhteisöjen tabuja kartoittavaa, keväällä 2021 käynnistettyä Tabut työyhteisöissä -tutkimushanketta, johon kuuluu kolme pro gradu -tutkielman tekijää, heidän ohjaajansa sekä tutkimusavustaja. Tutkimuksen aineisto muodostaa näytteen suomalaisista, joilla on aiempaa työkokemusta. Huonolle johtamiselle ei ole yksiselitteistä määritelmää ja se voi ilmetä työyhteisöissä monin eri tavoin. Yhteistä huonon johtamisen ilmenemismuodoille on kuitenkin jonkinlainen väärinkäyttäytyminen ja haitalliset toiminnan seuraukset. Huonoa johtamista esiintyy työyhteisöissä varsin paljon, mutta siitä huolimatta se tuntuu olevan – ilmenemismuodosta riippumatta – tabu: asia, josta vaietaan. Tabut ovat hitaasti muuttuvia, monivivahteisia ja kulttuurisidonnaisia historian tuotteita, joiden taustalla on erilaisia ennakkoluuloja ja uskomuksia. Tabujen yllä on mystisyyden viitta, jota ei uskalleta raottaa, sillä ihmisten odotetaan käyttäytyvän tietynlaisten oletettujen ja odotettujen käyttäytymisen koodien mukaan. Vaikka tabujen olemassaolosta tiedetään, niistä puhumista vältellään, sillä se koetaan usein vaikeaksi. Tabut eroavat muista kielletyistä asioista siten, että niillä on kulttuurinen sidos, moraalinen ulottuvuus ja arvojen vahva vaikutus, joihin yhteiskunnan jäsenet kasvavat, minkä vuoksi tabuja ei helposti kyseenalaisteta. Tutkimuksen tulosten mukaan tabuksi koetun huonon johtamisen kirjo on laaja. Tabuksi koetaan työpaikkakiusaaminen, epäeettinen johtaminen, heikko johtaminen sekä pelolla johtaminen. Työpaikkakiusaaminen ilmenee esimiehen harjoittamana kiusaamisena ja seksuaalisena häirintänä. Tabuksi koettu epäeettinen johtaminen näyttäytyy suosimisena, lainvastaisena toimintana, epätasa-arvoisena kohteluna sekä työterveyden ja -turvallisuuden laiminlyöntinä. Heikko johtaminen on puuttumattomuutta ongelmiin ja johtamisvastuiden välttelyä, ja pelolla johtaminen ilmenee uhkailuna ja epämääräisenä pelon ilmapiirinä: pelätään oman aseman menetystä, esimiehen reaktiota ja sitä, että joutuu itse kiusatuksi. Tulokset vahvistavat havainnon teoriasta, jonka mukaan usein vaietaan esimiehen toimintaan ja pätevyyteen liittyvistä asioista: huono johtaminen on tämän tutkimuksen mukaan yleisin tabu työyhteisöissä. Tutkimuksessa tunnistettiin, että huonosta johtamisesta vaikenemisen taustalla on pelkoa sekä se, että puhuminen koetaan hyödyttömäksi. Huonosta johtamisesta vaietaan, sillä esimiehet eivät kannusta avoimeen kommunikaatioon ja koko organisaatiossa on vallalla hiljaisuuden kulttuuri. Organisaation hiljaisuutta puolestaan ylläpitävät johtajien pelot liittyen varsinkin alaisilta tulevaan negatiiviseen palautteeseen. Palaute koetaan merkityksettömänä, uhkana ja johtajan pätevyyden kyseenalaistamisena, mikä vahvistaa alaisille välittyvää signaalia siitä, että huonosta johtamisesta ei ole sopivaa puhua. Vaikeneminen myös opitaan muilta työntekijöiltä.