Liiketoimintakielto elinkeinovapauden rajoituksena
Kangaspunta, Teo (2021-11-25)
Liiketoimintakielto elinkeinovapauden rajoituksena
(25.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112957793
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112957793
Tiivistelmä
Elinkeinovapaus on turvattu perusoikeutena Suomen perustuslain 18 §:ssä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan artiklassa 16. Liiketoimintakielloista säädetään laissa liiketoimintakiellosta (1059/1985). Liiketoimintakiellolla on mahdollista kieltää liiketoimintaan sopimattomaksi osoittautuneita henkilöitä harjoittamasta liiketoimintaa määräajaksi. Liiketoimintakieltoja koskevaa sääntelyä sisältyy myös Euroopan unionin uudelleenjärjestelydirektiiviin (EU) 2019/1023, jonka implementointiaika umpeutuu 17.7.2022. Direktiivin myötä Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tulee suoraan sovellettavaa oikeutta direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Liiketoimintakieltosääntelyn taustalla vaikuttaa pyrkimys markkinatalouden toiminnan ja sitä kohtaan tunnetun luottamuksen suojelemiseen yhteiskunnallisina intresseinä. Järjestelyt ovat suorassa jännitteessä elinkeinovapauden perusoikeuden kanssa.
Tutkielman päätarkoituksena on vastata kysymykseen siitä, onko liiketoimintakieltojärjestelyitä pidettävä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävinä elinkeinovapauden rajoituksina ja toisaalta kysymykseen siitä, millaisena perusoikeusrajoituksina tällaisia järjestelyitä on syytä pitää. Tutkimuskysymyksiä lähestytään oikeusdogmatiikan keinoin käyttäen apuna oikeusvertailua ja oikeushistoriallista tutkimusta. Tutkimuksessa arvioidaan liiketoimintakieltosääntelyä suhteessa perusoikeuksien yleiseen rajoitustestiin. Päähuomio keskittyy hyväksyttävyysvaatimuksen sekä suhteellisuusvaatimuksen täyttymisen arviointiin. Osana suhteellisuusarviointia tutkielmassa arvioidaan myös kysymystä siitä, olisiko perusoikeusjärjestelmän kannalta sallittua ulottaa liiketoimintakieltosääntely koskemaan sarjakonkurssimenettelyitä, joista aiheutuvat yhteiskunnalliset haitat ovat seurausta ainoastaan elinkeinotoiminnan harjoittajan ammattitaidottomuudesta.
Tutkimuksen perusteella väärinkäytöksien estämiseen perustuvat liiketoimintakieltojärjestelmät näyttäytyvät sekä kansallisen että Euroopan unionin perusoikeussääntelyn valossa hyväksyttävinä, joskin laajalle ulottuvina puuttumisina elinkeinovapauteen. Liiketoimintakieltojen soveltuvuudesta tarkoitukseensa on esitetty epäilyjä, joskin vaihtoehtoiset keinot puuttua elinkeinovapauden väärinkäyttöön näyttäytyvät riittämättöminä. Vapaan markkinatalouden sääntelyssä liiketoimintakielloilla on paikkansa. Sääntelyn ulottamiseen sarjakonkurssimenettelyihin, jossa yhteiskunnalliset haitat ovat seurausta ainoastaan elinkeinotoiminnan harjoittajan ammattitaidottomuudesta, tulisi kuitenkin suhtautua varauksella. Jyrkkinä elinkeinovapauden rajoituksina liiketoimintakieltojen määrääminen edellyttää myös yksittäistapauksessa lainkäyttäjältä perehtyneisyyttä sääntelyn perusoikeusulottuvuuteen.
Tutkielman päätarkoituksena on vastata kysymykseen siitä, onko liiketoimintakieltojärjestelyitä pidettävä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävinä elinkeinovapauden rajoituksina ja toisaalta kysymykseen siitä, millaisena perusoikeusrajoituksina tällaisia järjestelyitä on syytä pitää. Tutkimuskysymyksiä lähestytään oikeusdogmatiikan keinoin käyttäen apuna oikeusvertailua ja oikeushistoriallista tutkimusta. Tutkimuksessa arvioidaan liiketoimintakieltosääntelyä suhteessa perusoikeuksien yleiseen rajoitustestiin. Päähuomio keskittyy hyväksyttävyysvaatimuksen sekä suhteellisuusvaatimuksen täyttymisen arviointiin. Osana suhteellisuusarviointia tutkielmassa arvioidaan myös kysymystä siitä, olisiko perusoikeusjärjestelmän kannalta sallittua ulottaa liiketoimintakieltosääntely koskemaan sarjakonkurssimenettelyitä, joista aiheutuvat yhteiskunnalliset haitat ovat seurausta ainoastaan elinkeinotoiminnan harjoittajan ammattitaidottomuudesta.
Tutkimuksen perusteella väärinkäytöksien estämiseen perustuvat liiketoimintakieltojärjestelmät näyttäytyvät sekä kansallisen että Euroopan unionin perusoikeussääntelyn valossa hyväksyttävinä, joskin laajalle ulottuvina puuttumisina elinkeinovapauteen. Liiketoimintakieltojen soveltuvuudesta tarkoitukseensa on esitetty epäilyjä, joskin vaihtoehtoiset keinot puuttua elinkeinovapauden väärinkäyttöön näyttäytyvät riittämättöminä. Vapaan markkinatalouden sääntelyssä liiketoimintakielloilla on paikkansa. Sääntelyn ulottamiseen sarjakonkurssimenettelyihin, jossa yhteiskunnalliset haitat ovat seurausta ainoastaan elinkeinotoiminnan harjoittajan ammattitaidottomuudesta, tulisi kuitenkin suhtautua varauksella. Jyrkkinä elinkeinovapauden rajoituksina liiketoimintakieltojen määrääminen edellyttää myös yksittäistapauksessa lainkäyttäjältä perehtyneisyyttä sääntelyn perusoikeusulottuvuuteen.