A WATHCMAN IN CONTROL : Threats in Narendra Modi’s speeches 2014–2019
Kuuna, Liisa (2021-10-25)
A WATHCMAN IN CONTROL : Threats in Narendra Modi’s speeches 2014–2019
(25.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120158064
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120158064
Tiivistelmä
In my master’s thesis, I study the threats in the speeches of the Prime Minister of India Narendra Mod between 2014-2019, until the beginning of the COVID-19 epidemic, with the help of the securitization theory developed by the Copenhagen School. The dissertation seeks to answer questions about what kind of security arguments Modi uses in his speeches and whether these arguments change over time. I will also address what kind of policy Modi seeks to justify with these arguments, how he aims to manage the threats he addresses in his speeches, and how he speaks about himself as an actor seeking to control those threats.
The dissertation uses the securitization theory to study three particular political decisions of Modi and how he justifies them in his speeches. Modi does not often give long in-depth interviews and therefore his speeches are significant in studying of his political ideology. The dissertation shows that Modi's ideological background and his attitude towards non-Hindus, as well as his goal of Hindutva society, are strongly connected to both foreign and domestic political decisions in his speeches. The most devastating terrorist attack in forty years in Kashmir in February 2019 shifted the content of Modi’s speeches toward hard security threats. His victory in the May 2019 elections strengthened Modi’s position and soon after India removed the Kashmir region its special autonomic status. In December of the same year, the Modi administration enacted a new law that first time in India’s history excluded a group and made religious affiliation one of the grounds for citizenship.
In the research period between 2014-2019, until the beginning of the COVID-19 epidemic, the threat images overlap, especially with regard to anti-Muslim agenda, Pakistan, and the main opposition party the Congress Party of India. Corruption, the deterioration of Indian cohesion and terrorism are particular threats in Modi’s speeches. Climate change also emerges as a significant threat in several of Modi’s speeches, but within the research period, Modi does not directly commit what is called a securitization act that would have led to a significant abnormal policy change, as with the other three political acts addressed in the dissertation. Tutkin pro gradu -työssäni Intian pääministerin Narendra Modin puheissa esiintyviä uhkakuvia vuosina 2014–2019 aina koronaepidemian alkuun saakka Kööpenhaminan koulukunnan kehittämän turvallistamisteorian avulla. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisia turvallistamisargumentteja Modi käyttää puheissaan ja muuttuvatko nämä argumentit ajan myötä. Käsittelen myös sitä, minkälaista politiikkaa Modi pyrkii perustelemaan näillä argumenteilla, kuinka hän pyrkii hallitsemaan uhkia, joita hän käsittelee puheissaan ja kuinka hän puhuu itsestään toimijana, joka pyrkii kontrolloimaan näitä uhkia.
Tutkielmassa käsitellään turvallistamisteoriaa hyödyntäen erityisesti kolmea Modin poliittista päätöstä ja kuinka hän perustelee niitä puheissaan. Modi ei anna juurikaan pitkiä haastatteluja ja siksi hänen puheensa ovat merkittäviä hänen poliittisen ideologiansa tutkimisessa. Tutkielmasta käy ilmi, että Modin ideologinen tausta ja hänen suhtautumisensa ei-hinduihin sekä tavoite Hindutva-yhteiskunnasta kytkeytyvät hänen puheissaan vahvasti sekä ulko- että sisäpoliittisiin päätöksiin. Tuhoisin terrori-isku neljäänkymmeneen vuoteen Kashmirissa vuoden 2019 helmikuussa muutti Modin puheiden sisältöä kohti kovia turvallisuusuhkia. Voitto vuoden 2019 toukokuun vahvisti Modin asemaa ja pian vaalien jälkeen Intia poisti Kashmirin alueen erityisaseman. Saman vuoden joulukuussa Modin hallinto sääti uuden lain, joka ensimmäistä kertaa Intian historiassa jätti ryhmän pois lainsäädännön piiristä uskonnon perusteella.
Modin puheissa tutkitulla ajanjaksolla vuosina 2014–2019, aina koronaepidemian alkuun saakka, uhkakuvat limittyvät toisiinsa erityisesti muslimivastaisuuden, Pakistanin ja pääoppositiopuolue Kongressin osalta. Erityisiksi uhkiksi nousevat korruptio, Intian yhteneväisyyden heikkeneminen sekä terrorismi. Myös ilmastonmuutos nousee useissa Modin puheissa merkittäväksi uhaksi, mutta tutkimusajan sisällä Modi ei tee suoraan turvallistamisen puheaktiksi kutsuttua tekoa, joka olisi johtanut merkittävään normaalista poikkeavaan poliittiseen muutokseen, kuten muiden yllä mainittujen kolmen poliittisen päätöksen osalta, joita tutkielmassa käsitellään.
The dissertation uses the securitization theory to study three particular political decisions of Modi and how he justifies them in his speeches. Modi does not often give long in-depth interviews and therefore his speeches are significant in studying of his political ideology. The dissertation shows that Modi's ideological background and his attitude towards non-Hindus, as well as his goal of Hindutva society, are strongly connected to both foreign and domestic political decisions in his speeches. The most devastating terrorist attack in forty years in Kashmir in February 2019 shifted the content of Modi’s speeches toward hard security threats. His victory in the May 2019 elections strengthened Modi’s position and soon after India removed the Kashmir region its special autonomic status. In December of the same year, the Modi administration enacted a new law that first time in India’s history excluded a group and made religious affiliation one of the grounds for citizenship.
In the research period between 2014-2019, until the beginning of the COVID-19 epidemic, the threat images overlap, especially with regard to anti-Muslim agenda, Pakistan, and the main opposition party the Congress Party of India. Corruption, the deterioration of Indian cohesion and terrorism are particular threats in Modi’s speeches. Climate change also emerges as a significant threat in several of Modi’s speeches, but within the research period, Modi does not directly commit what is called a securitization act that would have led to a significant abnormal policy change, as with the other three political acts addressed in the dissertation.
Tutkielmassa käsitellään turvallistamisteoriaa hyödyntäen erityisesti kolmea Modin poliittista päätöstä ja kuinka hän perustelee niitä puheissaan. Modi ei anna juurikaan pitkiä haastatteluja ja siksi hänen puheensa ovat merkittäviä hänen poliittisen ideologiansa tutkimisessa. Tutkielmasta käy ilmi, että Modin ideologinen tausta ja hänen suhtautumisensa ei-hinduihin sekä tavoite Hindutva-yhteiskunnasta kytkeytyvät hänen puheissaan vahvasti sekä ulko- että sisäpoliittisiin päätöksiin. Tuhoisin terrori-isku neljäänkymmeneen vuoteen Kashmirissa vuoden 2019 helmikuussa muutti Modin puheiden sisältöä kohti kovia turvallisuusuhkia. Voitto vuoden 2019 toukokuun vahvisti Modin asemaa ja pian vaalien jälkeen Intia poisti Kashmirin alueen erityisaseman. Saman vuoden joulukuussa Modin hallinto sääti uuden lain, joka ensimmäistä kertaa Intian historiassa jätti ryhmän pois lainsäädännön piiristä uskonnon perusteella.
Modin puheissa tutkitulla ajanjaksolla vuosina 2014–2019, aina koronaepidemian alkuun saakka, uhkakuvat limittyvät toisiinsa erityisesti muslimivastaisuuden, Pakistanin ja pääoppositiopuolue Kongressin osalta. Erityisiksi uhkiksi nousevat korruptio, Intian yhteneväisyyden heikkeneminen sekä terrorismi. Myös ilmastonmuutos nousee useissa Modin puheissa merkittäväksi uhaksi, mutta tutkimusajan sisällä Modi ei tee suoraan turvallistamisen puheaktiksi kutsuttua tekoa, joka olisi johtanut merkittävään normaalista poikkeavaan poliittiseen muutokseen, kuten muiden yllä mainittujen kolmen poliittisen päätöksen osalta, joita tutkielmassa käsitellään.