Tulkintoja kolmannesta olevaisuuden lajista : Platonin kosmologian vaikutus A. N. Whiteheadin prosessifilosofiseen käsitykseen säiliöstä ja sijainnista
Tuomi, Matias (2021-11-10)
Tulkintoja kolmannesta olevaisuuden lajista : Platonin kosmologian vaikutus A. N. Whiteheadin prosessifilosofiseen käsitykseen säiliöstä ja sijainnista
(10.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120358806
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120358806
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Alfred North Whiteheadin (1861–1947) prosessifilosofinen näkemys ja Platonin (n.427–347) kosmologisen teorian vaikutus Whiteheadin tekemään tulkintaan säiliön ja sijainnin käsitteistä. Platon kutsui näitä ”kolmanneksi olevaisuuden lajiksi”, joka ei ollut muotoa tai osa havaittavaa todellisuutta.
Whitehead kutsuu metafyysistä järjestelmäänsä organismin filosofiaksi ja spekulatiiviseksi filosofiaksi, jonka perustavanlaatuisimmat entiteetit ovat aktuaaliset tapahtumat/aktuaaliset oliot ja ikuiset objektit. Tutkielmassa tarkastellaan ensin tätä Whiteheadin näkemystä yleisellä tasolla, jonka jälkeen siirrytään tarkastelemaan sitä, miten Platonin kehittämä kosmologinen teoria vaikutti Whiteheadiin. Kolmas olevaisen laji on Platonin teoriassa aineen ja muodon yhteensovittava olevaisuuden laji, joka mahdollistaa jatkuvuuden ja pysyvyyden. Whitehead tulkitsee Platonin säiliön/sijainnin olevan paikka, jossa ikuiset objektit ja aktuaaliset tapahtumat kykenevät yhdistymään osaksi muiden aktuaalisten tapahtumien aktuaalista maailmaa. Säiliö/sijainti luo yhtenäisyyttä todellisuuteen.
Eleonora Mingarellin mukaan tämä sijainti Whitheadin tulkinnassa on aktuaalisuutta ja ei-aktuaalisuutta yhdistävä tekijä. Hänen mukaansa sijainti on metafyysisen ja fyysisen välillä toimiva välikappale. Kuten Platonilla, niin myös Whiteheadilla sijainti on liittymisen mahdollistava tila. Jan Svoboda kiinnittää huomionsa taas yhtäläisyyteen ikuisten objektien sekä sijainnin välillä. Tämä sijainti mahdollistaa luovuuden olemalla puhdasta potentiaalisuutta. Sekä Mingarellin että Svobodan tulkinnat vaikuttavat jättävän huomiotta aktuaalisten tapahtumien vaikuttavuuden aktuaalisina maailmoina osina tulevien aktuaalisten tapahtumien menneisyyttä. Näillä on tulkintani mukaan myös vaikuttavuutta pysyvyyteen ja jatkuvuuteen todellisuudessa.
Säiliön/sijainnin syntyprosessi ja se, mistä nämä muodostuvat jäävät näiden filosofien tulkinnoissa selvittämättä, samoin kuin Jumalan rooli osana Whiteheadin prosessifilosofista näkemystä. Koska aktuaaliset tapahtumat ovat Whiteheadin järjestelmässä perustavanlaatuisimpia olemassaolevia entiteettejä, niin säiliö/sijainti ei vaikuttaisi voivan olevan aktuaalisia tapahtumia edeltävää. Tärkeänä jatkotutkimuksen kohteena onkin säiliön/sijainnin syntyprosessin tarkastelu Whiteheadin järjestelmässä.
Whitehead kutsuu metafyysistä järjestelmäänsä organismin filosofiaksi ja spekulatiiviseksi filosofiaksi, jonka perustavanlaatuisimmat entiteetit ovat aktuaaliset tapahtumat/aktuaaliset oliot ja ikuiset objektit. Tutkielmassa tarkastellaan ensin tätä Whiteheadin näkemystä yleisellä tasolla, jonka jälkeen siirrytään tarkastelemaan sitä, miten Platonin kehittämä kosmologinen teoria vaikutti Whiteheadiin. Kolmas olevaisen laji on Platonin teoriassa aineen ja muodon yhteensovittava olevaisuuden laji, joka mahdollistaa jatkuvuuden ja pysyvyyden. Whitehead tulkitsee Platonin säiliön/sijainnin olevan paikka, jossa ikuiset objektit ja aktuaaliset tapahtumat kykenevät yhdistymään osaksi muiden aktuaalisten tapahtumien aktuaalista maailmaa. Säiliö/sijainti luo yhtenäisyyttä todellisuuteen.
Eleonora Mingarellin mukaan tämä sijainti Whitheadin tulkinnassa on aktuaalisuutta ja ei-aktuaalisuutta yhdistävä tekijä. Hänen mukaansa sijainti on metafyysisen ja fyysisen välillä toimiva välikappale. Kuten Platonilla, niin myös Whiteheadilla sijainti on liittymisen mahdollistava tila. Jan Svoboda kiinnittää huomionsa taas yhtäläisyyteen ikuisten objektien sekä sijainnin välillä. Tämä sijainti mahdollistaa luovuuden olemalla puhdasta potentiaalisuutta. Sekä Mingarellin että Svobodan tulkinnat vaikuttavat jättävän huomiotta aktuaalisten tapahtumien vaikuttavuuden aktuaalisina maailmoina osina tulevien aktuaalisten tapahtumien menneisyyttä. Näillä on tulkintani mukaan myös vaikuttavuutta pysyvyyteen ja jatkuvuuteen todellisuudessa.
Säiliön/sijainnin syntyprosessi ja se, mistä nämä muodostuvat jäävät näiden filosofien tulkinnoissa selvittämättä, samoin kuin Jumalan rooli osana Whiteheadin prosessifilosofista näkemystä. Koska aktuaaliset tapahtumat ovat Whiteheadin järjestelmässä perustavanlaatuisimpia olemassaolevia entiteettejä, niin säiliö/sijainti ei vaikuttaisi voivan olevan aktuaalisia tapahtumia edeltävää. Tärkeänä jatkotutkimuksen kohteena onkin säiliön/sijainnin syntyprosessin tarkastelu Whiteheadin järjestelmässä.