Tunneäly etäjohtamisessa : Korona-ajan tuomat muutokset etäjohtamiseen
Jaakkola, Danuta (2021-11-22)
Tunneäly etäjohtamisessa : Korona-ajan tuomat muutokset etäjohtamiseen
(22.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120358878
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120358878
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tunneälykkyyden merkitystä etäjohtamisessa, erityisesti korona-aikana. Lisäksi tavoitteena on selvittää millaisia muutoksia korona-aika on tuonut etäjohtamiseen ja miten esimiehet voisivat kehittää etätyön johtamista vastaamaan paremmin yksilöiden ja tiimien tarpeisiin tulla johdetuksi.
Maailma mullistui kertaheitolla keväällä 2020, kun koronapandemia ajoi organisaatiot työskentelemään etänä. Työelämässä ei ollut koettu hetkeen yhtä isoa muutosta työtapoihin ja johtamiseen liittyen. Äkillinen etätöihin siirtyminen muutti johtamisen verkon yli toteutettavaksi samaan aikaan, kun vallitseva maailmantilanne lisäsi työntekijöiden henkistä kuormaa. Etäjohtamisessa korostuu perinteisten johtamisvaateiden lisäksi yhä vahvemmin ihmisten ja tunteiden johtaminen. Tunnetaidot ovat työelämässä jatkuvasti läsnä, myös etänä digitaalisten työvälineiden kautta. Etäjohtajan on tunnistettava johdettaviensa työvire sekä tunteisiin vaikuttavat tekijät ruudun ja äänen välityksellä. Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ymmärtää ja hallita sekä omia että muiden tunteita. Tunnetaidot ovat opittuja, tunneälyyn perustuvia kykyjä, joiden ansiosta ihminen pystyy työssään yhä parempiin suorituksiin.
Tämä on laadullinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty haastattelujen avulla. Lähestymistapana on hyödynnetty fenomenografiaa, jossa keskiössä on tutkittavan aiheen ilmiöön liittyvät kokemukset. Tutkimusaineisto on analysoitu temaattisen analyysin avulla, yhdistettynä GROW-mallin viitekehykseen.
Tutkimustulosten perusteella korona-aika on muuttanut etätyön vuorovaikutusta entistä avoimempaan ja helpommin lähestyttävämpään suuntaan. Etäjohtajan on täytynyt opetella digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä ja virtuaalifasilitointia. Etäjohtamisen vaateeksi on muodostunut johdettaviensa senhetkiseen elämäntilanteeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja yksilökeskeisiin tarpeisiin reagointi. Tutkimustulokset osoittivat, että ihmisten kohtaamisille on varattava kalenterista eri tavalla ja enemmän aikaa. Lisäksi tunteilla on jatkossa merkittävä rooli myös etäjohtamisessa. Tunneälykäs etäjohtaja on aito ja läsnä myös virtuaalitilanteissa. Tulevaisuudessa esimiehiltä odotetaan vielä avoimemmin oman haavoittuvaisuuden näyttämistä, jonka nähdään syventävän keskinäisen luottamussuhteen luomista etäkontekstissa.
Maailma mullistui kertaheitolla keväällä 2020, kun koronapandemia ajoi organisaatiot työskentelemään etänä. Työelämässä ei ollut koettu hetkeen yhtä isoa muutosta työtapoihin ja johtamiseen liittyen. Äkillinen etätöihin siirtyminen muutti johtamisen verkon yli toteutettavaksi samaan aikaan, kun vallitseva maailmantilanne lisäsi työntekijöiden henkistä kuormaa. Etäjohtamisessa korostuu perinteisten johtamisvaateiden lisäksi yhä vahvemmin ihmisten ja tunteiden johtaminen. Tunnetaidot ovat työelämässä jatkuvasti läsnä, myös etänä digitaalisten työvälineiden kautta. Etäjohtajan on tunnistettava johdettaviensa työvire sekä tunteisiin vaikuttavat tekijät ruudun ja äänen välityksellä. Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ymmärtää ja hallita sekä omia että muiden tunteita. Tunnetaidot ovat opittuja, tunneälyyn perustuvia kykyjä, joiden ansiosta ihminen pystyy työssään yhä parempiin suorituksiin.
Tämä on laadullinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty haastattelujen avulla. Lähestymistapana on hyödynnetty fenomenografiaa, jossa keskiössä on tutkittavan aiheen ilmiöön liittyvät kokemukset. Tutkimusaineisto on analysoitu temaattisen analyysin avulla, yhdistettynä GROW-mallin viitekehykseen.
Tutkimustulosten perusteella korona-aika on muuttanut etätyön vuorovaikutusta entistä avoimempaan ja helpommin lähestyttävämpään suuntaan. Etäjohtajan on täytynyt opetella digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä ja virtuaalifasilitointia. Etäjohtamisen vaateeksi on muodostunut johdettaviensa senhetkiseen elämäntilanteeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja yksilökeskeisiin tarpeisiin reagointi. Tutkimustulokset osoittivat, että ihmisten kohtaamisille on varattava kalenterista eri tavalla ja enemmän aikaa. Lisäksi tunteilla on jatkossa merkittävä rooli myös etäjohtamisessa. Tunneälykäs etäjohtaja on aito ja läsnä myös virtuaalitilanteissa. Tulevaisuudessa esimiehiltä odotetaan vielä avoimemmin oman haavoittuvaisuuden näyttämistä, jonka nähdään syventävän keskinäisen luottamussuhteen luomista etäkontekstissa.