Syyllistävät ja toiseuttavat diskurssit kevään 2020 koronavirusuutisissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani aihe on syyllistävät ja toiseuttavat diskurssit Ilta-Sanomien, Helsingin Sanomien ja Ylen koronavirusaiheisten verkkouutisten otsikoissa keväällä 2020. Tavoitteena on selvittää, mihin ja keneen syyllistävyyttä ja toiseuttavuutta otsikoiden tasolla kohdistetaan, millaisin keinoin näitä diskursseja luodaam, eroavatko mahdollisesti eri medioiden syyllistämis- ja toiseuttamisdiskurssit toisistaan ja ovatko nämä diskurssit otsikoissa osana vaikuttamassa uutisen houkuttelevuuteen. Hypoteesini tutkimukselle on, että otsikoiden tasolla esiintyy kiinalaisia ja myös suomalaisia kohtaan syyllistävyyttä ja toiseuttamista, jotka ovat muodostuneet otsikoiden tasolle tuotujen kielellisten valintojen kautta. Tässä tutkielmassa diskurssin käsitteellä tarkoitetaan tilanteista kielenkäyttöä eli kielenkäyttöä kontekstissa. Tutkittaessa kielenkäyttöä kontekstissa nostetaan esille kielenkäytön tilanteisuus eli suhde sosiaaliseen toimintaan, jolloin kielenkäyttö nähdään osana sosiaalista toimintaa, siitä johtuvana, sitä muokkaavana ja sitä ylläpitävänä. Tässä tutkielmassa diskursseja analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin viitekehyksessä, jonka tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää diskursseissa esiintyvät sosiaaliset eriarvoisuudet. Aineistoni koostuu koronavirusuutisten otsikoista tammikuusta maaliskuuhun 2020. Otsikot ovat kerätty eri uutismedioiden verkkosivuilta. Tähän vaihtoehtoon päädyin, koska nykypäivänä verkkouutisilla on paljon laajempi lukijakunta kuin perinteisellä printtimedialla sekä aineistoa oli myös enemmän saatavilla. Aineiston olen jaotellut syyllistävien teemojen mukaan, jotka ovat nousseet esille analysoidessani aineistoa. Otsikoista muodostuu kaksi pääteemaa, joista ensimmäinen sisältää syyllistävät ja toiseuttavat diskurssit Kiinaa ja kiinalaisia sekä Eurooppaa ja eurooppalaisia kohtaan. Toisena pääteemana on syyllistämisdiskurssit, jotka toimivat Suomen sisäisenä syyllistämisenä suomalaiselta toiselle. Koska aineistoni koostuu suurimmaksi osaksi Ilta-Sanomien uutisista, niin tutkimuksessa päädyn tulokseen, jossa arvelen syyllistävien ja toiseuttavien diskurssien muodostuneen sivutuotteena halusta tehdä myyvämpiä ja houkuttelevampia otsikoita. Ylen sekä Helsingin Sanomien uutiset eivät ole samalla tavalla viihdearvoisia kuin Ilta-Sanomien, ja tästä syystä näiden kahden uutismedian uutisten otsikoissa ei myöskään esiintynyt syyllistäviä tai toiseuttavia diskursseja samalla tavalla kuin Ilta-Sanomien otsikoissa. Tutkimustuloksissa havaitaan myös, että eniten syyllistäviä ja toiseuttavia elementtejä pandemian alkuvaiheessa oli kiinalaisia kohtaan. Vasta viruksen leviämisen myötä syyllistävät elementit kääntyivät suomalaisia kohtaan. Otsikoiden tasolla alettiin myös antaa ääniä muille kansalaisille, joiden syyllistävät sävyt olivat kohdistettu kanssasuomalaisiin. Uutiset ja niissä käytettävät ilmaisut vaikuttavat ratkaisevasti ihmisten arjessa ja siihen, miten ihmiset ymmärtävät ja rakentavat sosiaalista todellisuutta ja yhteiskuntaa. Tulevaisuuden jatkotutkimus voisi kohdistua vielä laajempaan otantaan pidemmältä ajalta tai useilta ajanjaksoilta, jolloin pystyttäisi selvittää uutisotsikoiden diskurssien muutosta pandemian edetessä.