Childhood asthma outcomes during the COVID-19 pandemic : Findings from the PeARL multinational cohort

Abstract

The interplay between COVID‐19 pandemic and asthma in children is still unclear. We evaluated the impact of COVID‐19 pandemic on childhood asthma outcomes. The PeARL multinational cohort included 1,054 children with asthma and 505 non‐ asthmatic children aged between 4 and 18 years from 25 pediatric departments, from 15 countries globally. We compared the frequency of acute respiratory and febrile presentations during the first wave of the COVID‐19 pandemic between groups and with data available from the previous year. In children with asthma, we also compared current and historical disease control. During the pandemic, children with asthma experienced fewer upper respiratory tract infections, episodes of pyrexia, emergency visits, hospital admissions, asthma attacks, and hospitalizations due to asthma, in comparison with the preceding year. Sixty‐six percent of asthmatic children had improved asthma control while in 33% the improvement exceeded the minimal clinically important difference. Pre‐bronchodilatation FEV1 and peak expiratory flow rate were improved during the pandemic. When compared to non‐asthmatic controls, children with asthma were not at increased risk of LRTIs, episodes of pyrexia, emergency visits, or hospitalizations during the pandemic. However, an increased risk of URTIs emerged. Childhood asthma outcomes, including control, were improved during the first wave of the COVID‐19 pandemic, probably because of reduced exposure to asthma triggers and increased treatment adherence. The decreased frequency of acute episodes does not support the notion that childhood asthma may be a risk factor for COVID‐19. Furthermore, the potential for improving childhood asthma outcomes through environmental control becomes apparent.

Kroonisten hengityselimistön sairauksien, kuten astman, sekä korkean iän tiedetään kuuluvan vakavan COVID-19 infektion riskitekijöihin. Astmaatikkojen ei ole kuitenkaan havaittu olevan yliedustettuina COVID-19 potilaiden joukossa alustavien kliinisten raporttien mukaan, vaikka vaikean astman on todettu olevan yhteydessä COVID-19 kuolemiin. Monissa tutkimuksissa on puolestaan huomattu, että lasten sairastavuus COVID-19 infektioon on pienempi kuin aikuisilla. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten astma vaikuttaa COVID-19 infektion vakavuuteen lapsilla ja mikä pandemian vaikutus on lasten astman oireiluun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää COVID-19 -pandemian vaikutuksia lapsuusiän astman oireiluun. Tutkimuksen aineistona oli monikansallinen kohortti, 25 eri lastenosastolta ja 15 eri maasta. Kohorttiin kuului 1054 astmaa sairastavaa lasta ja kontrolliryhmään 505 lasta, joilla ei ollut astmaa. Tutkimuksessa verrattiin hengitystieinfektioiden, sekä kuumejaksojen määrää ryhmien välillä COVID-19 pandemian ensimmäisen aallon ja sitä edeltävän vuoden aikana. Vertasimme myös astmaa sairastavien edeltävän vuoden hoitotasapainoa nykyiseen. Tiedot hengitystieoireiden määristä, sekä astman hoitotasapainosta kerättiin puhelimitse tai vastaanottokäynnillä tutkimukseen osallistujalta tai tämän vanhemmalta. Pandemian aikana astman hoitotasapaino oli parempi 66 prosentilla lapsista verrattuna edelliseen vuoteen ja 33 prosenttia parannuksista ylitti alimman kliinisen merkittävän eron. Astmaa sairastavilla lapsilla oli pandemian aikana vähemmän ylähengitystieinfektiota, kuumejaksoja, päivystys- ja sairaalakäyntejä, sekä sairaalahoitojaksoja astman vuoksi verrattuna pandemiaa edeltävään vuoteen. Verrattaessa kontrolliryhmään, astmaatikoilla ei ollut suurempaa riskiä sairastua alahengitystieinfektiohin tai kuumeeseen, joutua päivystyskäynnille tai sairaalaan pandemian aikana, mutta havaittiin kuitenkin suurentunut riski sairastua ylähengitystieinfektioihin. Tulokset johtuvat todennäköisesti siitä, että astmaatikoilla oli vähemmän altistuksia astmakohtauksia laukaiseville tekijöille sosiaalisen eristäytymisen myötä ja astman hoitotasapainosta pidettiin paremmin huolta. Tulokset eivät tue näkemystä, että astmaa sairastavat lapset olisivat riskiryhmässä COVID-19 epidemiassa. Ylähengitystieinfektioiden määrän kasvua astmaatikoilla kontrolleihin verrattuna voisi selittää se, että pandemian aikana lievimpiinkin oireisiin on kiinnitetty herkemmin huomiota kuin ennen pandemiaa.