Löytökeskittymiä savimailla : Rautakautisten asuinpaikkojen tutkimus pelloilta
Mäkelä, Saara (2021-11-15)
Löytökeskittymiä savimailla : Rautakautisten asuinpaikkojen tutkimus pelloilta
(15.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460507
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460507
Tiivistelmä
Rautakautisten asuinpaikkojen on pitkään ajateltu sijaitsevan moreenisilla tai hiekkaisilla mäkialueilla. Savisilta peltoalueilta löytyy kuitenkin nykyään runsaasti esihistoriallista aineistoa: sekä yksittäisiä irtolöytöjä että selkeitä löytökeskittymiä. Yksi syy löytömäärän suureen kasvuun on suosittu metallinilmaisinharrastus. Tutkielmassa tarkastellaan savipitoisilta pelloilta systemaattisen inventoinnin ja prospektoinnin yhteydessä havaittuja löytökeskittymiä.
Tutkielmassa käsiteltävä aineiso on kerätty Aurajokilaaksoalueelta neljältä peltoalueelta erilaisin inventointi- ja prospektointimenetelmin, kuten pintapoimimalla ja metallinilmaisinprospektoimalla. Tutkielmassa tulkitaan peltoalueiden luonne, funktio ja ajoitus kerätyn aineiston pohjalta. Havaitut löydöt otettiin kentällä talteen tarkkojen koordinaattitietojen kanssa GPS-laitteella, ja löydöistä tehtiin spatiaalista levintää osoittavat levintäkartat. Levintäkarttoja tarkastelemalla peltoalueilta havaittiin löytökeskittymiä, jotka analysoitiin levinnän ja löytöaineiston perusteella. Peltoalueiden aineiston eri löytöryhmien, kuten keramiikan ja palaneen saven, levintää tarkastelemalla tulkittiin peltoalueiden mahdollisia käyttötarkoituksia.
Neljästä tutkitusta peltoalueesta kaksi tulkittiin aineiston perusteella myöhäisrautakautisiksi asuinpaikoiksi. Kaksi tutkittua peltoaluetta osoittautui tarkemman tarkastelun myötä epäselvemmiksi asuinpaikkoihin liittyviksi toiminta-alueiksi.
Tutkielmassa käsiteltävä aineiso on kerätty Aurajokilaaksoalueelta neljältä peltoalueelta erilaisin inventointi- ja prospektointimenetelmin, kuten pintapoimimalla ja metallinilmaisinprospektoimalla. Tutkielmassa tulkitaan peltoalueiden luonne, funktio ja ajoitus kerätyn aineiston pohjalta. Havaitut löydöt otettiin kentällä talteen tarkkojen koordinaattitietojen kanssa GPS-laitteella, ja löydöistä tehtiin spatiaalista levintää osoittavat levintäkartat. Levintäkarttoja tarkastelemalla peltoalueilta havaittiin löytökeskittymiä, jotka analysoitiin levinnän ja löytöaineiston perusteella. Peltoalueiden aineiston eri löytöryhmien, kuten keramiikan ja palaneen saven, levintää tarkastelemalla tulkittiin peltoalueiden mahdollisia käyttötarkoituksia.
Neljästä tutkitusta peltoalueesta kaksi tulkittiin aineiston perusteella myöhäisrautakautisiksi asuinpaikoiksi. Kaksi tutkittua peltoaluetta osoittautui tarkemman tarkastelun myötä epäselvemmiksi asuinpaikkoihin liittyviksi toiminta-alueiksi.