Lauseenjäsennys alakoulun 6. luokan oppikirjoissa
Niemi, Emma (2021-11-15)
Lauseenjäsennys alakoulun 6. luokan oppikirjoissa
Niemi, Emma
(15.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460475
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460475
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee lauseenjäsennyksen opettamista alakoulun oppikirjoissa. Peruskoulun kieliopin opetusta on aiemmin pidetty luettelomaisena ja itseään toistavana, mutta pedagogisen kieliopin kehittäminen ja Ison suomen kieliopin julkaiseminen ovat vaikuttaneet koulussa opetettavaan kielioppiin. Aiempi oppikirjoihin kohdistuva tutkimus on keskittynyt pääasiassa yläkoulun oppikirjoihin, ja tämä tutkimus pyrkii täydentämään oppikirjoihin kohdistuvaa tutkimusta alakoulun oppikirjojen osalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten alakoulun kuudennen luokan oppikirjoissa opetetaan lauseenjäsennystä ja miten lauseenjäsenkäsitteet määritellään oppikirjoissa. Tavoitteena on myös tarkastella, millaisin esimerkkilausein lauseenjäseniä havainnollistetaan oppikirjoissa ja miten oppikirjoissa opetettua tietoa lauseenjäsenistä pitää käyttää oppikirjojen tehtävissä.
Lauseenjäsennystä käsitellään alakoulussa laajimmin kuudennen luokan oppikirjoissa. Tämän vuoksi tutkimusaineistona on kolmen eri kustantajan alakoulun kuudennen luokan oppikirjaa tehtäväkirjoineen: Välkky 6 (Sanoma Pro Oy), Kipinä 6 (Otava) ja Kuiske 6 (Edukustannus Oy). Kaikki oppikirjat edustavat vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Oppikirjat analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja analyysi kohdistuu oppikirjojen lauseenjäsennystä koskeviin opetusteksteihin, esimerkkilauseisiin ja oppikirjojen tehtäviin. Analyysin tavoitteena on tarkastella, millainen lauseenjäsennysesitys oppikirjoista rakentuu ja lisäksi vertailla oppikirjojen esityksiä toisiinsa.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kaikki oppikirjat opettavat lauseenjäseniä melko suppealla, pääasiassa prototyyppeihin perustuvalla esityksellä. Kaikissa oppikirjoissa on nähtävissä pedagogisen kieliopin suosittelema, kognitiiviseen kielioppiin pohjautuva prototyyppiajattelu. Kieliopillisia käsitteitä käytetään oppikirjoissa melko niukasti, eikä käsitteitä aina kytketä toisiinsa. Kaikki oppikirjat esittelevät lauseenjäsenistä sekä muoto- että merkityskriteerejä, mutta oppikirjojen esityksien laajuudessa on eroja oppikirjojen välillä ja myös oppikirjojen sisällä. Oppikirjojen tehtävien tarkastelu paljastaa, että opetusta ei välttämättä ole mietitty systemaattisesti opetustekstistä tehtäviin. Aiemman yläkoulun oppikirjoja koskevan tutkimuksen tapaan myös alakoulun oppikirjojen tehtävät keskittyvät lauseenjäsenten mekaaniseen tunnistamiseen. Pedagogisen kieliopin suositukset prototyyppisyydestä ja lausekkeittain jäsentämisestä on huomioitu oppikirjoissa, mutta opetussuunnitelman ja pedagogisen kieliopin painottamat vaatimukset päättelytaitojen kehittämisestä ja kielen ilmiöistä tiedostumisesta eivät oppikirjojen valmiissa tehtävissä näy. Tutkimuksen perusteella oppikirjoja tulisi kehittää erityisesti tehtävien osalta soveltavaan suuntaan ja lisätä syntaktisen, semanttisen ja pragmaattisen tiedon yhteyttä oppikirjojen opetusteksteissä ja esimerkkilauseissa.
Lauseenjäsennystä käsitellään alakoulussa laajimmin kuudennen luokan oppikirjoissa. Tämän vuoksi tutkimusaineistona on kolmen eri kustantajan alakoulun kuudennen luokan oppikirjaa tehtäväkirjoineen: Välkky 6 (Sanoma Pro Oy), Kipinä 6 (Otava) ja Kuiske 6 (Edukustannus Oy). Kaikki oppikirjat edustavat vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Oppikirjat analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja analyysi kohdistuu oppikirjojen lauseenjäsennystä koskeviin opetusteksteihin, esimerkkilauseisiin ja oppikirjojen tehtäviin. Analyysin tavoitteena on tarkastella, millainen lauseenjäsennysesitys oppikirjoista rakentuu ja lisäksi vertailla oppikirjojen esityksiä toisiinsa.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kaikki oppikirjat opettavat lauseenjäseniä melko suppealla, pääasiassa prototyyppeihin perustuvalla esityksellä. Kaikissa oppikirjoissa on nähtävissä pedagogisen kieliopin suosittelema, kognitiiviseen kielioppiin pohjautuva prototyyppiajattelu. Kieliopillisia käsitteitä käytetään oppikirjoissa melko niukasti, eikä käsitteitä aina kytketä toisiinsa. Kaikki oppikirjat esittelevät lauseenjäsenistä sekä muoto- että merkityskriteerejä, mutta oppikirjojen esityksien laajuudessa on eroja oppikirjojen välillä ja myös oppikirjojen sisällä. Oppikirjojen tehtävien tarkastelu paljastaa, että opetusta ei välttämättä ole mietitty systemaattisesti opetustekstistä tehtäviin. Aiemman yläkoulun oppikirjoja koskevan tutkimuksen tapaan myös alakoulun oppikirjojen tehtävät keskittyvät lauseenjäsenten mekaaniseen tunnistamiseen. Pedagogisen kieliopin suositukset prototyyppisyydestä ja lausekkeittain jäsentämisestä on huomioitu oppikirjoissa, mutta opetussuunnitelman ja pedagogisen kieliopin painottamat vaatimukset päättelytaitojen kehittämisestä ja kielen ilmiöistä tiedostumisesta eivät oppikirjojen valmiissa tehtävissä näy. Tutkimuksen perusteella oppikirjoja tulisi kehittää erityisesti tehtävien osalta soveltavaan suuntaan ja lisätä syntaktisen, semanttisen ja pragmaattisen tiedon yhteyttä oppikirjojen opetusteksteissä ja esimerkkilauseissa.