Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n suhtautuminen Euroopan unioniin ja Euroopan integraatioon puolueohjelmien näkökulmasta vuosina 1991-2007
Vauhkonen, Nea (2021-11-25)
Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n suhtautuminen Euroopan unioniin ja Euroopan integraatioon puolueohjelmien näkökulmasta vuosina 1991-2007
Vauhkonen, Nea
(25.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121761331
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121761331
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Suomen Keskustan, Kansallisen Kokoomuksen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen suhtautumista Euroopan unioniin ja Euroopan integraatioon vuosina 1991–2007. Tutkimuksen aineistona on käytetty puolueiden puolueohjelmia. Aineistoa on tutkittu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Keskusta, kokoomus ja SDP ottavat kantaa puolueohjelmissa EU:hun ja Euroopan integraatioon useista eri näkökulmista. Yhteisinä teemoina puolueilla korostuivat ohjelmissa Euroopan integraation tulevaisuus ja EU:n kehittäminen, talouspolitiikka, maatalous- ja aluepolitiikka, sosiaalipolitiikka, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ympäristökysymykset. Puolueiden välillä löytyi eroavaisuuksia, kuinka paljon he antoivat tietylle aiheelle painoarvoa ohjelmissa.
Keskusta suhtautui kahteen muuhun puolueeseen verrattuna kriittisemmin Suomen EU-jäsenyyteen, mutta vuoteen 2007 mennessä hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden. Puolue korosti ohjelmissa maatalous- ja aluepolitiikkaa, talouspolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kokoomus suhtautui vuodesta 1991 alkaen positiivisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Puolue korosti ohjelmissa eniten talouspolitiikkaa, maatalous- ja aluepolitiikkaa sekä jonkin verran ympäristöpolitiikkaa.
SDP suhtautui vuodesta 1991 alkaen positiivisesti EU-jäsenyyteen, joskin puolue julkaisi ensimmäisen puolueohjelman tarkastelujaksolla vuonna 1996. SDP korosti ohjelmissa talouspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Suomen EU-politiikan pitkä linja on pysynyt lähes samana vuodesta 1995 aina eurokriisiin saakka. Tämä on näkyvissä myös puolueohjelmissa. Puolueiden välillä on näkyvissä kuitenkin painotuseroja siinä, miten ja mistä aiheista ne puhuvat EU-politiikan näkökulmista. Nämä selittyvät ainakin osaltaan puolueideologioiden kautta. Toisaalta huomattavissa on myös EU-politiikkaa leimannut konsensushakuisuus.
Keskusta, kokoomus ja SDP ottavat kantaa puolueohjelmissa EU:hun ja Euroopan integraatioon useista eri näkökulmista. Yhteisinä teemoina puolueilla korostuivat ohjelmissa Euroopan integraation tulevaisuus ja EU:n kehittäminen, talouspolitiikka, maatalous- ja aluepolitiikka, sosiaalipolitiikka, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ympäristökysymykset. Puolueiden välillä löytyi eroavaisuuksia, kuinka paljon he antoivat tietylle aiheelle painoarvoa ohjelmissa.
Keskusta suhtautui kahteen muuhun puolueeseen verrattuna kriittisemmin Suomen EU-jäsenyyteen, mutta vuoteen 2007 mennessä hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden. Puolue korosti ohjelmissa maatalous- ja aluepolitiikkaa, talouspolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kokoomus suhtautui vuodesta 1991 alkaen positiivisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Puolue korosti ohjelmissa eniten talouspolitiikkaa, maatalous- ja aluepolitiikkaa sekä jonkin verran ympäristöpolitiikkaa.
SDP suhtautui vuodesta 1991 alkaen positiivisesti EU-jäsenyyteen, joskin puolue julkaisi ensimmäisen puolueohjelman tarkastelujaksolla vuonna 1996. SDP korosti ohjelmissa talouspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Suomen EU-politiikan pitkä linja on pysynyt lähes samana vuodesta 1995 aina eurokriisiin saakka. Tämä on näkyvissä myös puolueohjelmissa. Puolueiden välillä on näkyvissä kuitenkin painotuseroja siinä, miten ja mistä aiheista ne puhuvat EU-politiikan näkökulmista. Nämä selittyvät ainakin osaltaan puolueideologioiden kautta. Toisaalta huomattavissa on myös EU-politiikkaa leimannut konsensushakuisuus.