Race against the machine : The relationship of socio-demographic factors and views about replacing people with machines and automation within the Finnish population in 2000 and 2019

Abstract

Replacing people with machines and automation has been a topic of employment discussion since the beginning of industrialization. During the First Industrial Revolutions, machines and automated processes merely replaced manual labour in order to increase efficiency in the manufacturing industry. Standardized tasks such as heavy lifting were automated to improve production processes and safety at work, as people were replaced with machines. Subsequent to industrialization, the discussion about the future of work has incorporated elements regarding the disruptiveness of machines and automation, however, it was only after the developments in the field of machine learning and Artificial Intelligence that the ominous discussion gained momentum.

This study aims to answer the question of how the Finnish views about replacing people with machines and automation have changed over the course of two decades, between the years 2000 and 2019. The study uses data collected by the Centre of Finnish Business and Policy Forum (EVA). In order to distinguish the underlying trends amongst the respondents, sociodemographic variables such as occupational position, employment sector, age group, education and gender are used to assess the formation of views within the chosen population. Special attention is on the respondents’ occupational position. The Erikson-Goldthorpe class scheme and the NS-SEC occupation-based measurement tool were used to create an occupation-based variable in order to conduct a binary logistic regression analysis.

The results show a general shift in the views about automation within the Finnish population. Overall, views about the possible outcomes of replacing people with machines and automation became less ominous over the course of two decades. The odds of agreeing that replacing people with machines and automation would lead to a permanent mass unemployment were higher if the respondent belonged to the occupational group of intermediate occupations, had low or no education or identified themselves as female. On the contrary, respondents in higher managerial, administrative and professional occupations as well as those with a university degree or bachelor ’s degree in applied sciences and the respondents identifying themselves as male were most likely to disagree that replacing people with machines and automation would lead to permanent mass unemployment. Greatest changes between the year 2000 and 2019 occurred within the respondents working in intermediate occupations or agriculture and forestry -sector, as well as within the least educated respondents and the oldest age group.

The results of this study imply that respondents in occupations that enable a higher level of autonomy at work might see the increase in replacing people with machines and automation a chance to race with the machine, rather than against them. Similarly, respondents with more transferable expert knowledge, such as respondents with a university degree, have lower odds of viewing the future of employment ominous at least from the perspective of machines and automation.

Ihmisten korvaaminen koneilla ja automaatiolla on ollut osana työllisyyskeskustelua teollistumisen alusta lähtien. Teollistumisen alkuvaiheessa koneita ja automatisoituja prosesseja käytettiin lähinnä korvaamaan manuaalista työtä valmistavan teollisuuden prosessien tehostamiseksi. Ihmisten suorittamia standardoituja tehtäviä, kuten raskaita nostotoimia, oli mahdollista mekanisoida ja korvata koneilla tuotantoprosessien tehostamiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Automaatioon ja ihmistyön korvaamiseen liittyvä keskustelu on ensimmäisten teollisten vallankumousten jälkeen ollut läsnä myös valmistavan teollisuuden ulkopuolisessa kontekstissa, mutta vasta koneoppimisen ja tekoälyn kehittämisen myötä on yleisessä keskustelussa korostunut huoli työn tulevaisuudesta.

Tässä tutkimuksessa vastataan kysymykseen siitä, miten suomalaisten työikäisten vastaajien näkemykset koneiden ja automaation korvaamisesta ovat muuttuneet kahden vuosikymmenen aikana, vuosien 2000 ja 2019 välillä. Tutkimuksessa hyödynnetään Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) keräämää arvo- ja asennetutkimuksen aineistoa. Kvantitatiivisen aineiston tutkimusmenetelmänä hyödynnetään ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksessa selvitetään miten todennäköisenä massatyöttömyyden aiheuttajana vastaajat ihmistyön korvaamisen koneilla ja automaatiolla kokevat olevan. Ajallista muutosta tarkastellaan vuosina 2000 ja 2019, jonka lisäksi näkemyserojen selittävinä tekijöinä käytetään sosiodemografisia muuttujia. Selittävien muuttujien valinnassa hyödynnetään Erikson-Goldthorpe –luokkamallia sekä NS-SEC –ammattipohjaista mittaustyökalua, jonka avulla ammattiryhmään perustuva muuttuja luokiteltiin uudelleen binääriseen logistiseen regressioanalyysiin sopivaksi. Vastaajan ammattiryhmän lisäksi selittävinä muuttujina hyödynnetään vastaajan viimeisintä toimialaa, ikäluokkaa, koulutusta ja sukupuolta.

Tulokset osoittavat, että näkemykset automaation potentiaalisista työllisyysvaikutuksista ovat kehittyneet kahden vuosikymmenen aikana sallivampaan suuntaan. Näkemyksissä oli kuitenkin havaittavissa eroja sosiodemografisten ryhmien välillä. Todennäköisyydet sille, että vastaaja piti automaation lisäämistä ja ihmistyön korvaamista koneilla ja automaatiolla pysyvään massatyöttömyyteen johtavana riskinä kasvoivat, mitä alempaan ammattiryhmään vastaaja kuului ja mitä alhaisempi koulutus hänellä oli. Lisäksi riskiajattelu oli korkeampi naissukupuoleen itsensä identifioivien vastaajien keskuudessa. Vastaavasti, ammattipohjaisen mittaustyökalun mukaan ylempään ammattiryhmään kuuluminen laski automaatioon ja ihmistyön korvaamiseen liittyvää riskiajattelua. Eniten muutoksia vuosien 2000 – 2019 välillä tapahtui maa- ja metsätalouden alalla työskentelevien sekä vähiten koulutettujen vastaajien keskuudessa.

Tulosten analyysi osoittaa, että riskiajattelu on vähäisempää niissä ammattiryhmissä, joissa autonomian taso on työtehtävien puolesta korkeampi. Vastaavasti korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja miespuolisilla vastaajilla oli korkeampi todennäköisyys optimistiseen ajatteluun koskien ihmistyön korvaamista automaatiolla. Ihmistyön korvaaminen ja automaation lisääminen nähtäneen näissä vastaajaryhmissä työkaluna ja mahdollisuutena uhkakuvan sijaan.