Sylkirauhaskasvaimet
Marjalaakso, Sara (2021-11-18)
Sylkirauhaskasvaimet
(18.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122162368
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122162368
Tiivistelmä
Syventävien opintojen opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, joka käsittelee yleisimpiä sylkirauhaskasvaimia Maailman terveysjärjestö WHO:n uusimman (2017) luokituksen pohjalta.
Ihmisen sylkirauhaset koostuvat suurista ja pienistä sylkirauhasista. Sylkirauhasten tehtävänä on tuottaa vesiliukoista sylkeä, paksumpaa limaista sylkeä tai näiden yhdistelmää. Syljellä on tärkeitä tehtäviä ja normaali syljeneritys on välttämätöntä hyvän suuhygienian ja toimivan ruuansulatuksen kannalta.
Sylkirauhaskasvaimet ovat joukko harvinaisia kasvaimia, joiden erotusdiagnostiikka on hyvin haastavaa. Sylkirauhaskasvainten oireet riippuvat kasvaimen tyypistä ja luonteesta. Kasvain voidaan löytää oireiden perusteella, tunnustelemalla tai mikroskooppitutkimuksilla, mutta joskus se on sattumalöydös esimerkiksi kuvantamistutkimusten yhteydessä. Kasvaimen diagnoosi saadaan histopatologisella ja immunohistokemiallisella tutkimuksella. Kirurginen poisto on edelleen ensisijainen sylkirauhaskasvainten hoitomuoto. Sylkirauhaskasvainten geneettisen luonteen ja molekyylitason ilmiöiden ymmärtäminen ovat kulmakiviä tulevaisuuden taudinmääritykselle, taudinkulun ennustamiselle sekä tehokkaalle hoidolle.
Hammaslääkäri on suusairauksien erityisasiantuntija ja hänen on tunnettava sylkirauhasten normaali anatomia. Hammaslääkärin tulee osata ohjata potilas jatkotutkimuksiin, jos tavanomaisen hammaslääkärin kliinisen tutkimuksen tai potilaan kuvailemien oireiden perusteella epäillään sylkirauhaskasvainta.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä kotimaisiin ja vieraskielisiin julkaisuihin aiheesta sekä yhteen potilastapaukseen. Kotimaiset julkaisut ovat mm. Terveyskirjastosta ja vieraskieliset Pubmed-tietokannasta. Kotimaisia sekä vieraskielisiä tietokirjoja on myös käytetty lähteenä. Projektin tavoitteena on perehtyä sylkirauhaskasvainten luokitteluun, yleisyyteen, taudin syntyyn, oirekuvaan, hoitomuotoihin ja tunnettuihin geenivirheisiin. Lopuksi pohditaan sylkirauhaskasvageeinten merkitystä yksilö- ja väestötasolla.
Ihmisen sylkirauhaset koostuvat suurista ja pienistä sylkirauhasista. Sylkirauhasten tehtävänä on tuottaa vesiliukoista sylkeä, paksumpaa limaista sylkeä tai näiden yhdistelmää. Syljellä on tärkeitä tehtäviä ja normaali syljeneritys on välttämätöntä hyvän suuhygienian ja toimivan ruuansulatuksen kannalta.
Sylkirauhaskasvaimet ovat joukko harvinaisia kasvaimia, joiden erotusdiagnostiikka on hyvin haastavaa. Sylkirauhaskasvainten oireet riippuvat kasvaimen tyypistä ja luonteesta. Kasvain voidaan löytää oireiden perusteella, tunnustelemalla tai mikroskooppitutkimuksilla, mutta joskus se on sattumalöydös esimerkiksi kuvantamistutkimusten yhteydessä. Kasvaimen diagnoosi saadaan histopatologisella ja immunohistokemiallisella tutkimuksella. Kirurginen poisto on edelleen ensisijainen sylkirauhaskasvainten hoitomuoto. Sylkirauhaskasvainten geneettisen luonteen ja molekyylitason ilmiöiden ymmärtäminen ovat kulmakiviä tulevaisuuden taudinmääritykselle, taudinkulun ennustamiselle sekä tehokkaalle hoidolle.
Hammaslääkäri on suusairauksien erityisasiantuntija ja hänen on tunnettava sylkirauhasten normaali anatomia. Hammaslääkärin tulee osata ohjata potilas jatkotutkimuksiin, jos tavanomaisen hammaslääkärin kliinisen tutkimuksen tai potilaan kuvailemien oireiden perusteella epäillään sylkirauhaskasvainta.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä kotimaisiin ja vieraskielisiin julkaisuihin aiheesta sekä yhteen potilastapaukseen. Kotimaiset julkaisut ovat mm. Terveyskirjastosta ja vieraskieliset Pubmed-tietokannasta. Kotimaisia sekä vieraskielisiä tietokirjoja on myös käytetty lähteenä. Projektin tavoitteena on perehtyä sylkirauhaskasvainten luokitteluun, yleisyyteen, taudin syntyyn, oirekuvaan, hoitomuotoihin ja tunnettuihin geenivirheisiin. Lopuksi pohditaan sylkirauhaskasvageeinten merkitystä yksilö- ja väestötasolla.