Normatiivisen vallan EU ja kiistanalaiset valtiot : Euroopan unionin suhtautuminen Palestiinan valtiollisuuteen
Hilden, Vilma (2021-11-24)
Normatiivisen vallan EU ja kiistanalaiset valtiot : Euroopan unionin suhtautuminen Palestiinan valtiollisuuteen
(24.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122363085
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122363085
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Euroopan unionin (EU) normatiivista valtaa sen ulkosuhteissa kiistanalaisiin valtioihin. EU:n kansainvälisen toimijuuden ytimessä on unionin yhteisesti jakamat ja tunnustamat arvot ja normit, jotka ulottuvat myös sen harjoittamaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. EU identifioi itsensä vahvaksi normatiiviseksi toimijaksi kansainvälisessä järjestelmässä ja tämän myötä myös muut kansainvälisen järjestelmän toimijat odottavat EU:lta vahvaa arvopohjaista toimijuutta.
Työn tapaustutkimuksen kohteena on kiistanalainen Palestiinan valtio ja EU:n toimet sen valtiollisuuden kehittämiseksi. Merkittävä tekijä EU:n Palestiina-suhteiden kannalta on palestiinalaisalueita miehittävä Israel, jonka kanssa EU:lla on merkittävät taloudelliset suhteet. Israelin ja Palestiinan konflikti on yksi pitkittyneimmistä yhä jatkuvista konflikteista, jonka merkitys on maantieteellisen läheisyytensä vuoksi myös EU:lle suuri. Tästä johtuen EU on ollut pitkään osallisena konfliktin ratkaisussa ja sen toimijuus alueella on aktiivista.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on teoria normatiivisen vallan Euroopasta. Normatiivisen vallan Eurooppa nähdään työssä käsitteenä, joka on EU:n toimintaa ohjaava ideaalimalli, ei reaalimaailmasta sellaisenaan löydettävissä oleva toimijuuden muoto. Näin ollen normatiivisen vallan Eurooppa tarjoaa erinomaisen työkalun sen tarkastelemiseen, missä määrin EU:n voidaan katsoa toteuttavan normatiivista ideaaliaan ja missä määrin sen todellisuudessa toteuttama ulkopolitiikka poikkeaa normatiivisesta identiteetistä. Työn keskiössä ovatkin EU:n normatiivisen vallan ideaalin ja todellisuudessa toteutetun politiikan väliset ristiriitaisuudet. Käsitteellisen viitekehyksen työlle antaa valtiollisuuteen liittyvä käsitteistö ja kansainvälisen oikeuden määritelmät. Tutkielman analyysi on toteutettu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen.
Työn yleinen johtopäätös on, että EU:n normatiiviseen valtaan perustuvassa toimijuudessa on paljon ristiriitaisuuksia Israelin ja Palestiinan konfliktin kontekstissa. Kuten aiempi tutkimus on osoittanut, EU:n normatiivisen retoriikan ja toteutetun politiikan välillä voidaan havaita syvä kuilu. Usein toistettu kysymys on, että onko EU:n normatiiviseen valtaan perustuva toimijuus liian heikkoa vaikuttaakseen kansainvälisessä ympäristössä tapahtuviin kriiseihin ja konflikteihin. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että ongelma piilee todennäköisesti EU:n kyvyssä toteuttaa johdonmukaisesti normatiivista identiteettiään ja tavoitteitaan, ei siinä, että normatiivinen valta itsessään olisi heikko vallan muoto.
Työn tapaustutkimuksen kohteena on kiistanalainen Palestiinan valtio ja EU:n toimet sen valtiollisuuden kehittämiseksi. Merkittävä tekijä EU:n Palestiina-suhteiden kannalta on palestiinalaisalueita miehittävä Israel, jonka kanssa EU:lla on merkittävät taloudelliset suhteet. Israelin ja Palestiinan konflikti on yksi pitkittyneimmistä yhä jatkuvista konflikteista, jonka merkitys on maantieteellisen läheisyytensä vuoksi myös EU:lle suuri. Tästä johtuen EU on ollut pitkään osallisena konfliktin ratkaisussa ja sen toimijuus alueella on aktiivista.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on teoria normatiivisen vallan Euroopasta. Normatiivisen vallan Eurooppa nähdään työssä käsitteenä, joka on EU:n toimintaa ohjaava ideaalimalli, ei reaalimaailmasta sellaisenaan löydettävissä oleva toimijuuden muoto. Näin ollen normatiivisen vallan Eurooppa tarjoaa erinomaisen työkalun sen tarkastelemiseen, missä määrin EU:n voidaan katsoa toteuttavan normatiivista ideaaliaan ja missä määrin sen todellisuudessa toteuttama ulkopolitiikka poikkeaa normatiivisesta identiteetistä. Työn keskiössä ovatkin EU:n normatiivisen vallan ideaalin ja todellisuudessa toteutetun politiikan väliset ristiriitaisuudet. Käsitteellisen viitekehyksen työlle antaa valtiollisuuteen liittyvä käsitteistö ja kansainvälisen oikeuden määritelmät. Tutkielman analyysi on toteutettu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen.
Työn yleinen johtopäätös on, että EU:n normatiiviseen valtaan perustuvassa toimijuudessa on paljon ristiriitaisuuksia Israelin ja Palestiinan konfliktin kontekstissa. Kuten aiempi tutkimus on osoittanut, EU:n normatiivisen retoriikan ja toteutetun politiikan välillä voidaan havaita syvä kuilu. Usein toistettu kysymys on, että onko EU:n normatiiviseen valtaan perustuva toimijuus liian heikkoa vaikuttaakseen kansainvälisessä ympäristössä tapahtuviin kriiseihin ja konflikteihin. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että ongelma piilee todennäköisesti EU:n kyvyssä toteuttaa johdonmukaisesti normatiivista identiteettiään ja tavoitteitaan, ei siinä, että normatiivinen valta itsessään olisi heikko vallan muoto.