Peruskoulun rooli nuoren kulttuuri-identiteetin kehityksessä sähköisen kulttuurimedian aikakaudella – Kehitysideoita dokumenttitarkastelun keinoin
Vanne, Sami (2021-12-14)
Peruskoulun rooli nuoren kulttuuri-identiteetin kehityksessä sähköisen kulttuurimedian aikakaudella – Kehitysideoita dokumenttitarkastelun keinoin
Vanne, Sami
(14.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201071367
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201071367
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielma tutkii suomalaisen peruskoululaitoksen kulttuuriopetuksen roolia oppilaan kulttuuri-identiteetin muodostumisessa käyttäen dokumenttianalyysia kirjallisen aineiston analysoinnissa. Kulttuuriympäristön vaikutusta, kuten lähiympäristöä, on huomioitu jo nykyään, mutta kansainvälistynyt ja viestintätekniikaltaan jatkuvasti kehittyvä yhteiskunta on tuonut maailman lähemmäksi lasten ja nuorten jokapäiväiseen arkeen.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen fenomenologian työkaluja ja tutkijan rajaamaa ennakkoasetelmaa. Kirjallisuuskatsauksen muodossa luotuun tutkimukseen on valikoitu kasvatustieteellisen aineiston lisäksi samaa ilmiötä tutkivia kulttuuritutkimuksia, työelämätutkimuksia, kuluttajatutkimuksia ja käyttäytymistutkimuksia. Ilmiötä havainnoitiin tutkijan ennalta määrittämän kolmiportaisen vaikutuskehän avulla. Tällä työkalulla tutkittiin yhteiskunnan, peruskoulun ja perheen roolia sekä vaikutusta kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Varsinaiset lähteet kävivät läpi valintaseulan, joka asetti lähteille hakusanojen sekä kolmen tutkimuskysymyksen vastaavuuskriteerit. Tutkimuslähteisiin valikoitui kulttuuri-identiteettiä tutkivien kasvatustieteellisten artikkeleiden lisäksi tutkimuksia vähemmistökulttuurien asemasta, työhyvinvoinnista sekä käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteistä. Lopulliset tutkimuksen johtopäätökset ja pohdinnat kasattiin vertaisarvioitujen lähteiden pohjalta, mutta tutkimusaluetta sekä ilmiöitä valaisevat myös journalistiset lähteet.
Tutkimus kuvaa terveen kulttuuri-identiteetin kehittymisen haasteita yhteiskunnassa. Tutkimuksen päämääränä on avata, miten peruskoulu on jo nyt sisällyttänyt kulttuuriopetukseensa identiteetin kasvua tukevaa sisältöä sekä pyrkiä luomaan työkaluja asian kehittämiseksi. Tutkimuksen varsinainen lopputuote ehdottaa kirjallislähdetutkimukseen
nojaten, miten peruskoulun kulttuuriopetus voisi jatkossa tukea oppilasta ja antaa hyvät perustaidot toimia aktiivisena osana yhteiskuntaa.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen fenomenologian työkaluja ja tutkijan rajaamaa ennakkoasetelmaa. Kirjallisuuskatsauksen muodossa luotuun tutkimukseen on valikoitu kasvatustieteellisen aineiston lisäksi samaa ilmiötä tutkivia kulttuuritutkimuksia, työelämätutkimuksia, kuluttajatutkimuksia ja käyttäytymistutkimuksia. Ilmiötä havainnoitiin tutkijan ennalta määrittämän kolmiportaisen vaikutuskehän avulla. Tällä työkalulla tutkittiin yhteiskunnan, peruskoulun ja perheen roolia sekä vaikutusta kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Varsinaiset lähteet kävivät läpi valintaseulan, joka asetti lähteille hakusanojen sekä kolmen tutkimuskysymyksen vastaavuuskriteerit. Tutkimuslähteisiin valikoitui kulttuuri-identiteettiä tutkivien kasvatustieteellisten artikkeleiden lisäksi tutkimuksia vähemmistökulttuurien asemasta, työhyvinvoinnista sekä käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteistä. Lopulliset tutkimuksen johtopäätökset ja pohdinnat kasattiin vertaisarvioitujen lähteiden pohjalta, mutta tutkimusaluetta sekä ilmiöitä valaisevat myös journalistiset lähteet.
Tutkimus kuvaa terveen kulttuuri-identiteetin kehittymisen haasteita yhteiskunnassa. Tutkimuksen päämääränä on avata, miten peruskoulu on jo nyt sisällyttänyt kulttuuriopetukseensa identiteetin kasvua tukevaa sisältöä sekä pyrkiä luomaan työkaluja asian kehittämiseksi. Tutkimuksen varsinainen lopputuote ehdottaa kirjallislähdetutkimukseen
nojaten, miten peruskoulun kulttuuriopetus voisi jatkossa tukea oppilasta ja antaa hyvät perustaidot toimia aktiivisena osana yhteiskuntaa.