"Sairas työntekijä heitti minua tuolilla, mutta esimies vain hyssytteli ja käski ymmärtää" – Kokemuksia tunteiden näyttämisestä tabuna suomalaisissa työyhteisöissä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tunteiden näyttämistä tabuna suomalaisissa työyhteisöissä. Tutkielma on osa Tabut työyhteisöissä -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa suomalaisten työyhteisöjen tabuja. Tutkimusryhmän muodostavat kolme pro gradu -tutkielmaa tekevää opiskelijaa, heidän ohjaajansa ja tutkimusavustaja.

Tunteet kuuluvat erottamattomana osana jokapäiväiseen elämään ja sosiaalisiin suhteisiin, mutta tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että tunteita – etenkään negatiivisia – ei hyväksytä työpaikoilla. Tunteet ovat vuorovaikutuksen keskiössä, sillä niiden avulla osoitetaan merkityssuhteita; tunteet välittävät informaatiota ja ohjaavat toimintaa. Tunteet myös tarttuvat tehokkaasti niiden spontaanin ja hallitsemattoman luonteen vuoksi. Tabut puolestaan ovat seurausta sosialisoitumisesta. Tabuilla tarkoitetaan asioita, joista ei saa tai uskalleta puhua. Ne ovat riippuvaisia ajasta, paikasta ja kontekstista, ja siksi käsitys tabuista vaihtelee eri yhteisöissä.

Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa suomalaisten työkokemusten avulla kuinka tunteiden näyttämiseen suhtaudutaan työyhteisöissä ja mikä tekee tunteiden näyttämisestä tabun työyhteisöissä. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa on piirteitä myös määrällisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kaikille avoimella verkkokyselylomakkeella maaliskuussa 2021. Vastaajia tavoiteltiin sosiaalisen median kanavien sekä suorien sähköpostiyhteydenottojen kautta. Tutkimuksessa kerätty aineisto edustaa näyteotantaa eritaustaisista suomalaisista aikuisista, joilla on kokemuksia työelämästä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sensitiivisestä luonteestaan huolimatta tabuista puhutaan työyhteisöissä, kun keskustelijoiden välillä vallitsee luottamussuhde. Tunteiden näyttäminen saa yhteisöissä aikaan keskustelua, mutta toisaalta reaktiona saattaa olla puhumattomuus, tunteiden vähättely, omien tunteiden salaaminen ja jopa kiusanteko. Tunteiden näyttämiseen tabuna työyhteisöissä löydettiin kolme keskeistä tekijää: konteksti, työyhteisössä vallitseva tunneilmasto ja pelko. Vastaajien kertomuksissa erityisesti pelko nousi toistuvasti esiin sekä näkyvästi että piilevästi. Pelko liittyy toisten tunteiden loukkaamiseen, koettuun irtisanomisuhkaan ja kiusankohteeksi joutumiseen.

Tutkimuksen empiiriset tulokset vahvistavat havaintoa teoriasta, jonka mukaan tunteiden peittelyllä on useita haitallisia vaikutuksia. Tunteiden tukahduttaminen ja piilottaminen alentavat kognitiivista suorituskykyä, aiheuttavat haasteita sosiaalisissa kanssakäymisissä ja edistävät psyykkisten terveyshaittojen, kuten työuupumuksen ja masennuksen kehittymistä. Vaikka tabuilla on yhteiskunnallinen rooli järjestyksen ylläpitäjänä, työyhteisöjen tabut heijastuvat negatiivisesti liiketoimintaan innovaatioiden, teknologisen kehityksen ja käyttäytymisen kautta. Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että tunteiden näyttäminen tabuna on yhteydessä useisiin tabuiksi koettuihin osa-alueisiin, kuten huonoon johtamiseen, henkilön epäpätevyyteen tehtävässä, työtehtävien välttelyyn, piilokorruptioon, palkkaan, työpaikkakiusaamiseen, organisaation virallisten ja käytäntöjä ohjaavien arvojen ristiriitaan, sukupuolten väliseen eriarvoiseen kohteluun ja seksuaaliseen häirintään.