Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2016-2021
Nurminen, Tiia (2021-12-13)
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2016-2021
(13.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201122065
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201122065
Tiivistelmä
Jatko-opintojen ulkopuolelle jäävien osuus uusista ylioppilaista on kasvanut yli 10 vuoden ajan. Siirtymistä toiselta asteelta jatkokoulutukseen on haluttu nopeuttaa ja turhien välivuosien määrää vähentää. Vuonna 2016 korkeakoulut ottivat käyttöön ensikertalaiskiintiöt, joiden tarkoituksena oli nopeuttaa nuorten jatkokoulutukseen siirtymistä. Vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö sopi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa opiskelijavalintojen kehittämisestä vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2020 keväällä tuli voimaan uudistus, jonka myötä todistusvalinnasta tuli pääväylä korkeakouluun.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia ajatuksia korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on herättänyt Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2016-2021. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, minkälaisin argumentein korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta on vastustettu tai puolustettu kirjoituksissa. Lisäksi halutaan selvittää, minkälaiseen käsitykseen koulutuksellisesta tasa-arvosta valintakoetta puolustavat ja vastustavat kirjoitukset nojautuvat. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien opiskelijavalintauudistusta koskevista mielipidekirjoituksista vuosilta 2016-2021, joita oli yhteensä 41 kappaletta. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tehdyn analyysin perusteella Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa käyty keskustelu oli moniulotteista ja keskusteluun ottivat osaa monet eri tahot. Opiskelijavalintauudistuksen puolesta esitetyt argumentit kohdistuivat opiskelijoiden hyvinvointiin sekä valintakoejärjestelmän hitauteen. Valintakoejärjestelmän nähtiin olleen kuormittava niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Uudistusta vastustavat tahot puolestaan uskoivat uudistuksen lisäävän nuorten pahoinvointia sekä hämärtävän lukion sivistystehtävää. Valintakokeiden uskottiin myös olevan parempi mittari korkeakouluun pyrittäessä. Niin puoltavissa kuin vastustavissakin mielipidekirjoituksissa esiintyi myös koulutukselliseen tasa-arvoon perustuvia argumentteja. Uudistuksen puolestapuhujat olivat huolissaan valmennuskurssien luomasta epätasa-arvosta, kun taas uudistusta vastustavat tahot pelkäsivät uudistuksen lisäävän epäreilua kilpailua, heikentävän mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tutkimus osoitti, että mielipiteet uudistuksesta ovat melko ristiriitaisia ja myös nuorilla on oma mielipide asiasta.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia ajatuksia korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on herättänyt Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa vuosina 2016-2021. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, minkälaisin argumentein korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta on vastustettu tai puolustettu kirjoituksissa. Lisäksi halutaan selvittää, minkälaiseen käsitykseen koulutuksellisesta tasa-arvosta valintakoetta puolustavat ja vastustavat kirjoitukset nojautuvat. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien opiskelijavalintauudistusta koskevista mielipidekirjoituksista vuosilta 2016-2021, joita oli yhteensä 41 kappaletta. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tehdyn analyysin perusteella Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa käyty keskustelu oli moniulotteista ja keskusteluun ottivat osaa monet eri tahot. Opiskelijavalintauudistuksen puolesta esitetyt argumentit kohdistuivat opiskelijoiden hyvinvointiin sekä valintakoejärjestelmän hitauteen. Valintakoejärjestelmän nähtiin olleen kuormittava niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Uudistusta vastustavat tahot puolestaan uskoivat uudistuksen lisäävän nuorten pahoinvointia sekä hämärtävän lukion sivistystehtävää. Valintakokeiden uskottiin myös olevan parempi mittari korkeakouluun pyrittäessä. Niin puoltavissa kuin vastustavissakin mielipidekirjoituksissa esiintyi myös koulutukselliseen tasa-arvoon perustuvia argumentteja. Uudistuksen puolestapuhujat olivat huolissaan valmennuskurssien luomasta epätasa-arvosta, kun taas uudistusta vastustavat tahot pelkäsivät uudistuksen lisäävän epäreilua kilpailua, heikentävän mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tutkimus osoitti, että mielipiteet uudistuksesta ovat melko ristiriitaisia ja myös nuorilla on oma mielipide asiasta.