Sähköisen osallistumisen reunaehdot: Kuntalaisten suhtautuminen Seinäjoen kaupungin digitaalisten kanavien käyttöön ja kehittämiseen
Vestergård, Katariina (2021-12-13)
Sähköisen osallistumisen reunaehdot: Kuntalaisten suhtautuminen Seinäjoen kaupungin digitaalisten kanavien käyttöön ja kehittämiseen
Vestergård, Katariina
(13.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201178905
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201178905
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kuntien digitaalisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien käyttöä ja kehittämistä. Tutkimuksen ytimessä on Seinäjoen kaupungin tapaus digitaalisen osallistumisen kehittämisessä, jota lähestytään kuntalaisten näkemyksistä käsin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää digitaalisen osallistumisen keskeisiä kehittämislinjoja ja saada tietoa siitä, miten digitaalista osallistumista voidaan edistää ja millaisia reunaehtoja sen kehittämiselle on.
Tutkimusaineisto muodostuu Seinäjoen kuntalaisille suunnatun verkkokyselyn vastauksista sekä kasvokkain järjestetyssä asukastyöpajassa kerätyistä kehitysideoista. Tutkimusote on laadullinen ja aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin. Paikallisesti kerätyn tutkimusaineiston tuloksia verrataan osaltaan myös aiempaan sähköistä osallistumista ja kuntien digitaalisia osallistumis- ja vaikuttamiskanavia käsittelevään tutkimukseen.
Tutkimustuloksista ilmenee, että valtaosa Seinäjoella käytössä olevista digitaalisista osallistumis- ja vaikuttamiskanavista näyttäytyy kuntalaisille etäisinä. Verkossa osallistumista rajoittavat erityisesti tiedon, ajan ja kiinnostuksen puute sekä osallistumis- ja vaikuttamiskanavien vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Myös epäilykset digitaalisen osallistumisen vaikutuksista päätöksentekoon ja haasteet kanavien saavutettavuudessa vaikuttavat kuntalaisten osallistumishalukkuuteen ja -kyvykkyyteen. Kuntalaiset suhtautuvat digitaalisiin kanaviin ja niiden kehittämiseen kuitenkin pääsääntöisesti positiivisesti. Erityisesti arjessa ja työelämässä aktiivisessa käytössä olevat sosiaalisen median kanavat koetaan mielekkäiksi ja vaivattomiksi myös osallistumisen näkökulmasta.
Digitaalisen osallistumisen keskeisiä kehittämiskohteita ovat tämän tutkimuksen perusteella viestinnän, kunnan toimintakulttuurin ja digitaalisten kanavien toiminnallisuuden ja käyttäjäystävällisyyden kehittäminen. Uusien digitaalisten kanavien käyttöönoton sijaan kaupungin tulisi keskittyä olemassa olevien työkalujen tehokkaampaan hyödyntämiseen, toimintakulttuurin ja osallistavien prosessien kehittämiseen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja osallistumisen vaikutuksista viestimiseen. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että asukasosallisuus on laaja kokonaisuus, jonka kehittämisen tulisi ulottua osaksi kunnan kaikkien toimialojen työtä.
Tutkimusaineisto muodostuu Seinäjoen kuntalaisille suunnatun verkkokyselyn vastauksista sekä kasvokkain järjestetyssä asukastyöpajassa kerätyistä kehitysideoista. Tutkimusote on laadullinen ja aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin. Paikallisesti kerätyn tutkimusaineiston tuloksia verrataan osaltaan myös aiempaan sähköistä osallistumista ja kuntien digitaalisia osallistumis- ja vaikuttamiskanavia käsittelevään tutkimukseen.
Tutkimustuloksista ilmenee, että valtaosa Seinäjoella käytössä olevista digitaalisista osallistumis- ja vaikuttamiskanavista näyttäytyy kuntalaisille etäisinä. Verkossa osallistumista rajoittavat erityisesti tiedon, ajan ja kiinnostuksen puute sekä osallistumis- ja vaikuttamiskanavien vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Myös epäilykset digitaalisen osallistumisen vaikutuksista päätöksentekoon ja haasteet kanavien saavutettavuudessa vaikuttavat kuntalaisten osallistumishalukkuuteen ja -kyvykkyyteen. Kuntalaiset suhtautuvat digitaalisiin kanaviin ja niiden kehittämiseen kuitenkin pääsääntöisesti positiivisesti. Erityisesti arjessa ja työelämässä aktiivisessa käytössä olevat sosiaalisen median kanavat koetaan mielekkäiksi ja vaivattomiksi myös osallistumisen näkökulmasta.
Digitaalisen osallistumisen keskeisiä kehittämiskohteita ovat tämän tutkimuksen perusteella viestinnän, kunnan toimintakulttuurin ja digitaalisten kanavien toiminnallisuuden ja käyttäjäystävällisyyden kehittäminen. Uusien digitaalisten kanavien käyttöönoton sijaan kaupungin tulisi keskittyä olemassa olevien työkalujen tehokkaampaan hyödyntämiseen, toimintakulttuurin ja osallistavien prosessien kehittämiseen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja osallistumisen vaikutuksista viestimiseen. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että asukasosallisuus on laaja kokonaisuus, jonka kehittämisen tulisi ulottua osaksi kunnan kaikkien toimialojen työtä.