”Videohaastattelu kertoo enemmän esiintymistaidoista kuin vuorovaikutustaidoista.” : Yliopisto-opiskelijoiden näkemyksistä ja kokemuksia videohaastattelusta rekrytoinnissa
Rinne, Jaana (2021-12-13)
”Videohaastattelu kertoo enemmän esiintymistaidoista kuin vuorovaikutustaidoista.” : Yliopisto-opiskelijoiden näkemyksistä ja kokemuksia videohaastattelusta rekrytoinnissa
(13.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201209549
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201209549
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia videohaastattelusta. Lisäksi tarkoituksena on selvittää miten opiskelijat valmistautuvat haastatteluun ja millaiseksi he kokevat esiintymiskokemuksen siinä. Videohaastattelulla tässä tarkoitetaan tallennettua videohaastattelua, jossa hakija ei ole reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa rekrytoijan kanssa, vaan hän tallentaa vastauksensa annettuihin kysymyksiin videolla ja lähettää ne takaisin rekrytoijalle yrityksen valitseman työkalun kautta.
Tutkimuksessa vertaillaan sekä jo aiemmin videohaastatteluun osallistuneita että ei kokemusta omaavia opiskelijoita. Lisäksi vertailu tehdään eri tiedekuntien kesken. Aineisto on kerätty keväällä 2020 Webropol-kyselyllä. Vastaajia on saatu yhteensä 429. Fenomenografisen tutkimusotteen lisäksi aineistoa käsitellään myös määrällisellä menetelmällä.
Tulokset osoittavat, että opiskelijat ovat osallistuneet perinteiseen haastatteluun eniten ja live-videohaastatteluun vähiten. Vastaajista (n=423) lähes 70 % kokee perinteisen haastattelun mieluisaksi, ja videohaastattelun kokee mieluisaksi vain 17 % (n=277). Videohaastatteluun osallistuneista (n=219) 70 % on osallistunut siihen kuitenkin vain 1–2 kertaa. Mielipiteet videohaastattelusta jakautuvat positiiviseen, neutraaliin ja negatiiviseen näkemykseen. Positiivisena nähdään ajan ja kustannusten säästäminen sekä uudelleen kuvaamisen mahdollisuus. Neutraaliksi koettiin avoimuus uutta teknologiaa kohtaan. Negatiivisena nähtiin vuorovaikutuksen puute, täydellisyyden tavoitteleminen, tekniikan toimimattomuus, videoiden tekemisen hankaluus ja siihen käytetty aika. Lisäksi koettiin, että videohaastattelu suosii niitä, jotka ovat tottuneet puhumaan kameralle. Valmistautumisvaiheessa tärkeimmiksi koettiin yritysten nettisivuihin tutustuminen, tarkka keskittyminen kysymyksiin ja vastauksiin sekä videoiden tallentaminen useaan kertaan. Ensivaikutelman kannalta vähiten toteutui aitous, rentous sekä luonnolliset eleet.
Tutkimus toi esille kattavasti opiskelijoiden näkemyksiä videohaastattelusta. Aineiston tulkintaa hankaloitti kuitenkin se, että aineistossa puhutaan usein live-videohaastattelusta tallennetun videohaastattelun sijaan. Aineisto on kerätty COVID-19:n alkuvaiheessa, joten uusintatutkimus olisi aiheellinen, sillä etenkin live-videohaastattelu on korvannut perinteisen haastattelun pandemian aikana. Lisäksi tarkempi tutkimus videohaastattelussa esiintymisestä voisi olla paikallaan. The study examines the views and experiences of university students about the video interview. In addition, the purpose is to find out how students prepare for the interview and how they perceive the performance experience in it. A video interview here refers to a recorded video interview in which the applicant does not interact with the recruiter in real time, they only record the answers to the given questions on video and sends them back to the recruiter through a tool provided by the company.
The study compares both students who have previously participated in the video interview and those with no experience. In addition, comparisons are made between different faculties. The material was collected in the spring of 2020 with the Webropol survey. A total of 429 respondents have been received. In addition to the phenomenographic survey, the material is also processed using a quantitative method.
The results show that students participated the most in the traditional interview and the least in the live video interview. Almost 70 % of the respondents (n=423) consider the traditional interview to be pleasant, and only 17 % (n=277) consider video interview to be pleasant. However, 70 % of those who participated in the video interview (n=219) have participated in it only 1–2 times. Opinions about the video interview are divided into positive, neutral, and negative views. The possibility of saving time and costs as well as re-filming is seen as positive views. Openness to new technology was perceived as neutral. Negative were the lack of interaction, the pursuit of perfection, the inoperability of technology, the inconvenience of making videos, and the time spent on it. In addition, it was felt that the video interview favors those who are used to talking to the camera. During the preparation phase, the most important things were to visit the companies' websites, focus carefully on the questions and answers, and record the videos several times. In terms of first impressions, authenticity, relaxation, and natural gestures were the least realized.
The study comprehensively revealed students views on the video interview. However, the interpretation of the material was complicated by the fact that the material often talks about a live video interview instead of a recorded video interview. The material was collected in the early stages of COVID-19, so a re-examination would be appropriate, as the live video interview has replaced the traditional interview during the pandemic. In addition, a more detailed study of the appearance in the video interview could be appropriate.
Tutkimuksessa vertaillaan sekä jo aiemmin videohaastatteluun osallistuneita että ei kokemusta omaavia opiskelijoita. Lisäksi vertailu tehdään eri tiedekuntien kesken. Aineisto on kerätty keväällä 2020 Webropol-kyselyllä. Vastaajia on saatu yhteensä 429. Fenomenografisen tutkimusotteen lisäksi aineistoa käsitellään myös määrällisellä menetelmällä.
Tulokset osoittavat, että opiskelijat ovat osallistuneet perinteiseen haastatteluun eniten ja live-videohaastatteluun vähiten. Vastaajista (n=423) lähes 70 % kokee perinteisen haastattelun mieluisaksi, ja videohaastattelun kokee mieluisaksi vain 17 % (n=277). Videohaastatteluun osallistuneista (n=219) 70 % on osallistunut siihen kuitenkin vain 1–2 kertaa. Mielipiteet videohaastattelusta jakautuvat positiiviseen, neutraaliin ja negatiiviseen näkemykseen. Positiivisena nähdään ajan ja kustannusten säästäminen sekä uudelleen kuvaamisen mahdollisuus. Neutraaliksi koettiin avoimuus uutta teknologiaa kohtaan. Negatiivisena nähtiin vuorovaikutuksen puute, täydellisyyden tavoitteleminen, tekniikan toimimattomuus, videoiden tekemisen hankaluus ja siihen käytetty aika. Lisäksi koettiin, että videohaastattelu suosii niitä, jotka ovat tottuneet puhumaan kameralle. Valmistautumisvaiheessa tärkeimmiksi koettiin yritysten nettisivuihin tutustuminen, tarkka keskittyminen kysymyksiin ja vastauksiin sekä videoiden tallentaminen useaan kertaan. Ensivaikutelman kannalta vähiten toteutui aitous, rentous sekä luonnolliset eleet.
Tutkimus toi esille kattavasti opiskelijoiden näkemyksiä videohaastattelusta. Aineiston tulkintaa hankaloitti kuitenkin se, että aineistossa puhutaan usein live-videohaastattelusta tallennetun videohaastattelun sijaan. Aineisto on kerätty COVID-19:n alkuvaiheessa, joten uusintatutkimus olisi aiheellinen, sillä etenkin live-videohaastattelu on korvannut perinteisen haastattelun pandemian aikana. Lisäksi tarkempi tutkimus videohaastattelussa esiintymisestä voisi olla paikallaan.
The study compares both students who have previously participated in the video interview and those with no experience. In addition, comparisons are made between different faculties. The material was collected in the spring of 2020 with the Webropol survey. A total of 429 respondents have been received. In addition to the phenomenographic survey, the material is also processed using a quantitative method.
The results show that students participated the most in the traditional interview and the least in the live video interview. Almost 70 % of the respondents (n=423) consider the traditional interview to be pleasant, and only 17 % (n=277) consider video interview to be pleasant. However, 70 % of those who participated in the video interview (n=219) have participated in it only 1–2 times. Opinions about the video interview are divided into positive, neutral, and negative views. The possibility of saving time and costs as well as re-filming is seen as positive views. Openness to new technology was perceived as neutral. Negative were the lack of interaction, the pursuit of perfection, the inoperability of technology, the inconvenience of making videos, and the time spent on it. In addition, it was felt that the video interview favors those who are used to talking to the camera. During the preparation phase, the most important things were to visit the companies' websites, focus carefully on the questions and answers, and record the videos several times. In terms of first impressions, authenticity, relaxation, and natural gestures were the least realized.
The study comprehensively revealed students views on the video interview. However, the interpretation of the material was complicated by the fact that the material often talks about a live video interview instead of a recorded video interview. The material was collected in the early stages of COVID-19, so a re-examination would be appropriate, as the live video interview has replaced the traditional interview during the pandemic. In addition, a more detailed study of the appearance in the video interview could be appropriate.