Ympäristökasvatuksen mahdollisuudet Salon alueella : Alakoulun opettajien ja opetuslautakunnan ympäristökasvatusasenteet osana Teijon luontokoulun mahdollisuudet -tarvekartoitusta
Leppähaara, Susanna (2021-11-16)
Ympäristökasvatuksen mahdollisuudet Salon alueella : Alakoulun opettajien ja opetuslautakunnan ympäristökasvatusasenteet osana Teijon luontokoulun mahdollisuudet -tarvekartoitusta
(16.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201249957
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201249957
Tiivistelmä
Ympäristökasvatuksen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Tässä tutkimuksessa ympäristökasvatusta lähestytään Palmerin (1998) puumallin kautta ja erityisesti ulko-opetuksen näkökulmasta. Ympäristökasvatus- ja ympäristöasenteet nähdään Fishbeinin ja Ajzenin (1975) mukaisesti aiempien kokemusten muovaamina uskomuksina, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen.
Tutkimus toteutettiin Teijon Alueen Kylät ry:n toimeksiantona tavoitteena luoda vastaperustetulle Teijon luontokoululle tieteelliseen tutkimukseen perustuvat lähtökohdat toiminnan pilotointiin. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin Salon alueella työskentelevät opettajat ja opetuslautakunta asennoituivat ympäristöä ja ympäristökasvatusta kohtaan, mitkä taustamuuttujat vaikuttivat asenteisiin, ja voitiinko ympäristöasenteilla ennustaa vastaajan ympäristökasvatusasenteita. Asennetutkimuksen lisäksi Teijon luontokoulun mahdollisuudet -tarvekartoituksessa tutkittiin opettajien kokemia luontokoulutoiveita ja tuen tarpeita ympäristökasvatuksen osa-alueisiin liittyen. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että ympäristöasenteilla on yhteys ympäristökasvatusasenteisiin. Selvittämällä asenteita, toiveita ja tarpeita voidaan luontokoulun tulevaa toimintaa kohdentaa, ja mahdollistaa onnistunut pilotointi.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka jakaantui asennetutkimukseen ja tarvekartoitukseen. Asennetutkimus, joka pohjautui kansainväliseen asennemittariin, osoitettiin Salon alueen alakoulujen opettajille ja opetuslautakunnalle, kun taas tarvekartoitus ainoastaan opettajille. Kyselyyn vastasi 13 opetuslautakunnan jäsentä ja 64 Salon alueella työskentelevää opettajaa.
Kumpikin ryhmä suhtautui kokonaisuudessaan varsin myönteisesti ympäristöä ja ympäristökasvatusta kohtaan. Opettajat osoittautuivat kuitenkin myönteisemmiksi ympäristökasvatusasenteissa ja tulevissa ympäristöasenteissa. Tarvekartoituksen osalta opettajat toivovat tuekseen erityisesti tietoa oman koulun lähiympäristön luontokohteista ja vierailevien ympäristöasiantuntijoiden opetusta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että myönteiset kokemukset ulko-opetuksesta ovat yhteydessä myönteisyyteen luontokoulua ja ympäristökasvatusta kohtaan.
Tutkimus toteutettiin Teijon Alueen Kylät ry:n toimeksiantona tavoitteena luoda vastaperustetulle Teijon luontokoululle tieteelliseen tutkimukseen perustuvat lähtökohdat toiminnan pilotointiin. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin Salon alueella työskentelevät opettajat ja opetuslautakunta asennoituivat ympäristöä ja ympäristökasvatusta kohtaan, mitkä taustamuuttujat vaikuttivat asenteisiin, ja voitiinko ympäristöasenteilla ennustaa vastaajan ympäristökasvatusasenteita. Asennetutkimuksen lisäksi Teijon luontokoulun mahdollisuudet -tarvekartoituksessa tutkittiin opettajien kokemia luontokoulutoiveita ja tuen tarpeita ympäristökasvatuksen osa-alueisiin liittyen. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että ympäristöasenteilla on yhteys ympäristökasvatusasenteisiin. Selvittämällä asenteita, toiveita ja tarpeita voidaan luontokoulun tulevaa toimintaa kohdentaa, ja mahdollistaa onnistunut pilotointi.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka jakaantui asennetutkimukseen ja tarvekartoitukseen. Asennetutkimus, joka pohjautui kansainväliseen asennemittariin, osoitettiin Salon alueen alakoulujen opettajille ja opetuslautakunnalle, kun taas tarvekartoitus ainoastaan opettajille. Kyselyyn vastasi 13 opetuslautakunnan jäsentä ja 64 Salon alueella työskentelevää opettajaa.
Kumpikin ryhmä suhtautui kokonaisuudessaan varsin myönteisesti ympäristöä ja ympäristökasvatusta kohtaan. Opettajat osoittautuivat kuitenkin myönteisemmiksi ympäristökasvatusasenteissa ja tulevissa ympäristöasenteissa. Tarvekartoituksen osalta opettajat toivovat tuekseen erityisesti tietoa oman koulun lähiympäristön luontokohteista ja vierailevien ympäristöasiantuntijoiden opetusta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että myönteiset kokemukset ulko-opetuksesta ovat yhteydessä myönteisyyteen luontokoulua ja ympäristökasvatusta kohtaan.