KUKA YLIVELKAANTUU? : Määrällinen tutkimus koetun ylivelkaantumisen riskeistä 1995–2015
Wallin, Riku (2022-01-20)
KUKA YLIVELKAANTUU? : Määrällinen tutkimus koetun ylivelkaantumisen riskeistä 1995–2015
(20.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022013111324
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022013111324
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat ylivelkaantumiselle altistavat riskit. Tutkielmassa ylivelkaantuminen määritellään ylivelkaantumisen kokemuksen ja koettujen maksuvaikeuksien kautta. Riskiä mittaaviksi selittäviksi tekijöiksi on valittu yksitoista aiempaan tutkimukseen perustuvaa sosiaalista, taloudellista ja ylisukupolvista olosuhdemuuttujaa sekä aineiston keruuvuosi.
Tutkimuskohteena on KONSE-aineisto (Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen) vuosilta 1995–2015. Aineiston on kerännyt Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaine vuosina 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015. Tutkimusjoukko on pääpiirteissään edustava otos suomalaisista. Tutkielma on toteutettu ristiintaulukoimalla ja binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Tekninen toteutus on tehty SPSS-ohjelmalla.
Tulokset ovat pitkälti aiemman tutkimuksen mukaisia riippumatta käytetystä selittävästä tekijästä. Yleiset sosiaaliset riskit ovat subjektiivisen ylivelkaantumisen riskejä. Riskit osoittavat heikon taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman yhteyden ylivelkaantumiseen. Tulokset antavat viitteitä velkaongelmien yhteydestä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. Alhainen koulutus, heikko taloudellinen tilanne, heikko työmarkkina-asema, vuokralla asuminen ja yksin asuminen kasvattavat riskiä ylivelkaantua. Ikä ja alaikäisten lasten määrä kotitaloudessa ovat ei-lineaarisessa yhteydessä ylivelkaantumiseen. Sukupuoli ei ole yhteydessä ylivelkaantumiseen.
Väestötasolla ylivelkaantuminen on yleistä ja se käyttäytyy sosiaalisen ongelman tavoin. Tutkielma vahvistaa aiemman tutkimuksen tuloksia erilaisella aineistolla ja tutkimusmenetelmällä. Subjektiivinen aineisto tuotti samankaltaisia tuloksia kuin rekistereihin ja laadullisiin aineistoihin perustuvat aiemmat tutkimukset. Tulokset viittaavat siihen, että ylivelkaantumisen riskit ovat väestötasolla tunnettuja. Jatkotutkimukselle on kuitenkin tarve. Yhtäältä olisi selvitettävä, miksi riskissä oleva ylivelkaantuu. Toisaalta olisi tutkittava niitä velkaongelmaisia, jotka suojaavista tekijöistä huolimatta ylivelkaantuvat. ylivelkaantuminen, velkaantuminen, sosiaaliset riskit, huono-osaisuus, ylisukupolvisuus, monimuuttujamenetelmät
Tutkimuskohteena on KONSE-aineisto (Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ja hyvinvointiongelmien paikantuminen) vuosilta 1995–2015. Aineiston on kerännyt Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaine vuosina 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015. Tutkimusjoukko on pääpiirteissään edustava otos suomalaisista. Tutkielma on toteutettu ristiintaulukoimalla ja binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Tekninen toteutus on tehty SPSS-ohjelmalla.
Tulokset ovat pitkälti aiemman tutkimuksen mukaisia riippumatta käytetystä selittävästä tekijästä. Yleiset sosiaaliset riskit ovat subjektiivisen ylivelkaantumisen riskejä. Riskit osoittavat heikon taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman yhteyden ylivelkaantumiseen. Tulokset antavat viitteitä velkaongelmien yhteydestä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. Alhainen koulutus, heikko taloudellinen tilanne, heikko työmarkkina-asema, vuokralla asuminen ja yksin asuminen kasvattavat riskiä ylivelkaantua. Ikä ja alaikäisten lasten määrä kotitaloudessa ovat ei-lineaarisessa yhteydessä ylivelkaantumiseen. Sukupuoli ei ole yhteydessä ylivelkaantumiseen.
Väestötasolla ylivelkaantuminen on yleistä ja se käyttäytyy sosiaalisen ongelman tavoin. Tutkielma vahvistaa aiemman tutkimuksen tuloksia erilaisella aineistolla ja tutkimusmenetelmällä. Subjektiivinen aineisto tuotti samankaltaisia tuloksia kuin rekistereihin ja laadullisiin aineistoihin perustuvat aiemmat tutkimukset. Tulokset viittaavat siihen, että ylivelkaantumisen riskit ovat väestötasolla tunnettuja. Jatkotutkimukselle on kuitenkin tarve. Yhtäältä olisi selvitettävä, miksi riskissä oleva ylivelkaantuu. Toisaalta olisi tutkittava niitä velkaongelmaisia, jotka suojaavista tekijöistä huolimatta ylivelkaantuvat.