Relationship quality, infidelity, and mental health among ethically non-monogamous individuals : A Finnish population-based study

Abstract

In recent years other relationship types besides monogamy have gained more visibility in Western mass media and slowly in scientific research as well. However, studies about non-monogamous individuals’ relationship quality and wellbeing are scarce both in Finland and internationally. The aim of this thesis was to study different aspects of relationship quality, infidelity, depression, and anxiety of relationship minorities using a Finnish population-based sample. Another aim was to explore sexual orientation and gender identities amongst relationship minorities. In this thesis these different aspects were compared between non-monogamous and monogamous individuals in order to create a better understanding of non-monogamous individuals in Finland. Our study is the first population-based study comparing non-monogamous and monogamous relationships in Finland. We used population-based Finnish survey data from 136 individuals in non-monogamous relationships and from 3755 individuals in monogamous relationships for comparison. Used measures were widely used BSI-18 and PRQC. We found that there was more variation in sexual orientations and gender identities among non-monogamous individuals compared to monogamous individuals. As expected, there was no significant difference between non-monogamous and monogamous individualsin relationship quality. Surprisingly, infidelity was more common in non-monogamous relationships compared to monogamous relationships. Higher relationship quality was partly explained by lack of infidelity but most of the variation was caused by other factors not identified in this study. Anxiety and depression levels were also higher in non-monogamous individuals compared to monogamous individuals. Strengths of this thesis were the use of population-based data and use of widely used and validated measures. Limitations on the other hand were the small sample of non-monogamous individuals causing us to put all the participants in the same big group, and the phrasing on the questionnaire surveying the relationship type. To conclude, our results support the idea that there is not one universal relationship form that is suitable for everyone, but different individuals are satisfied in different types of relationships. One potential explanation for the higher anxiety and depression rates in the non-monogamous group could be minority stress. More work is required to promote the wellbeing of individuals in non-monogamous relationships.

Viime vuosina Länsimaisissa massamedioissa on alettu kiinnittää enemmän huomiota erilaisiin suhdemuotoihin monosuhteiden rinnalla. Myös tieteellinen tutkimus on alkanut kiinnostumaan suhdemuotojen monimuotoisuudesta. Tästä huolimatta tutkimus monisuhteissa elävien yksilöiden tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnista suhteessa tai suhteissa on vähäistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia suhdetyytyväisyyden eri aspekteja, uskottomuutta, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta suhdevähemmistöjen keskuudessa Suomessa. Toinen tavoite oli tutkia seksuaalista suuntautumista ja sukupuolen moninaisuutta suhdevähemmistöjen keskuudessa. Tässä tutkimuksessa eri aspekteja verrattiin monisuhteisten ja monisuhteisten yksilöiden välillä tavoitteena lisätä tietoa suomalaisista monisuhteissa olevista yksilöistä. Tutkimus on ensimmäinen väestötason kyselytutkimus, jossa verrataan monisuhteessa eläviä ja monosuhteissa eläviä yksilöitä suomessa. Tutkimuksessa verrattiin 136 monisuhteista ja 3755 monosuhteista yksilöä. Käytetyt mittarit olivat yleisesti hyväksytyt BSI-18 ja PRQC. Sekä seksuaalisessa suuntautumisessa että sukupuoli identiteeteissä oli enemmän variaatiota monisuhteisten ryhmässä verrattuna monosuhteisiin. Odotetusti tyytyväisyys suhteessa tai suhteissa ei eronnut ryhmien välillä. Sen sijaan yllättävää oli se, että pettäminen oli yleisempää monisuhteisten ryhmässä verrattuna monosuhteisiin. Korkeampi tyytyväisyys suhteessa selittyi osittain pettämisen vähyydellä mutta suurin osa variaatiosta selittyi muilla faktoreilla, joita ei tunnistettu tässä tutkimuksessa. Odotetusti myös ahdistuneisuus ja masennustasot olivat korkeammat monisuhteisilla yksilöillä verrattuna monosuhteisiin yksilöihin. Tutkimuksen vahvuudet olivat väestötason data ja laajasti käytettyjen sekä validoitujen mittarien käyttö. Rajoittavia tekijöitä taas olivat monisuhteisten yksilöiden pieni otos, jonka takia kaikki erilaisissa monisuhteissa olevat osallistujat muodostivat yhden ryhmän. Lisäksi kysymys, jolla tutkittiin suhteen tyyppiä, oli muotoiltu epäselvästi. Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset tukevat sitä ajatusta, että erilaisille ihmisille sopivat erilaiset suhdemuodot, eikä tyytyväisyys suhteissa riipu sen tyypistä. Lisäksi on hyvin mahdollista, että korkeampien ahdistuneisuus ja masennus pisteiden takana on vähemmistöstressi. Joka tapauksessa monisuhteisten yksilöiden hyvinvoinnin eteen tarvitaan lisää toimia.