Evaluating the social performance of microfinance institutions as hybrid organizations

Abstract

This thesis analyzes microfinance institutions (MFIs) as hybrid organizations that pursue simultaneously a dual mission, balancing financial sustainability and social impact. Due to the dual nature, MFI’s performance is also divided into financial performance and social performance. Research on MFIs’ social performance is still in its infancy. Hence, the aim of the study is to gain a better understanding of MFI’s social performance and its evaluation by considering the influence of MFI’s profit orientation and key stakeholders, and by identifying different dimensions of social performance and methods to evaluate each dimension.

This study was conducted as a qualitative content analysis. The study was based on secondary data, using peer-reviewed academic articles as data. The findings from the data were reflected on the theoretical framework and existing literature.

The findings show that profit orientation and key stakeholders influence MFI’s social performance. Depending on how well MFI’s dual mission is balanced, the profit orientation can have negative or positive influence on social performance. Key stakeholders’ interests influence whether they push the MFI to pursue its social or financial mission. Conflicts may occur between stakeholder groups, which forces the MFI to prioritize some stakeholders’ interests. This also influences MFI’s social performance.

In this thesis, social performance is divided into three dimensions: breadth of outreach, depth of outreach, and social impact. The data provided indicators for each dimension of social performance. However, it was noted that simple indicators are not the best method to evaluate the complex nature of social performance. Therefore, also more complex indices, and certifications and social ratings granted by third parties were proposed as approaches to social performance assessment. It was concluded that future research should develop improved methods particularly for the evaluation of social impact.

Tämä tutkielma analysoi mikrorahoituslaitoksia hybridiorganisaatioina, jotka pyrkivät samanaikaisesti toteuttamaan kaksoismissiota, jossa tasapainotellaan taloudellisen kestävyyden ja yhteiskunnallisten vaikutusten välillä. Mikrorahoituslaitosten suorituskyky on myös jaettu taloudelliseen suorituskykyyn ja yhteiskunnalliseen suorituskykyyn. Tutkimus mikrorahoituslaitosten yhteiskunnallisesta suorituskyvystä on vielä varhaisessa vaiheessa. Siksi tämän tutkimuksen tavoite on saada parempi ymmärrys mikrorahoituslaitosten yhteiskunnallisesta suorituskyvystä ja sen arvioinnista ottamalla huomioon niiden tuloshakuisuuden ja keskeisten sidosryhmien vaikutukset sekä tunnistamalla yhteiskunnallisen suorituskyvyn eri ulottuvuudet ja arviointikeinoja kullekin ulottuvuudelle.

Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä. Tutkimus perustui toissijaiseen aineistoon, ja aineistona käytettiin vertaisarvioituja akateemisia artikkeleita. Aineistosta tehtyjä havaintoja heijasteltiin teoreettiseen viitekehykseen ja olemassa olevaan kirjallisuuteen.

Tulokset osoittavat, että tuloshakuisuus ja keskeiset sidosryhmät vaikuttavat mikrorahoituslaitoksen yhteiskunnalliseen suorituskykyyn. Riippuen siitä, kuinka hyvin mikrorahoituslaitoksen kaksoismissio on tasapainossa, tuloshakuisuudella voi olla negatiivinen tai positiivinen vaikutus sen yhteiskunnalliseen suorituskykyyn. Keskeisten sidosryhmien motiivit vaikuttavat siihen, painostavatko ne yhteiskunnallisen vai taloudellisen mission priorisointia. Sidosryhmien välillä saattaa syntyä konflikteja, mikä pakottaa rahoituslaitoksen priorisoimaan tiettyjen sidosryhmien motiiveja. Tämä vaikuttaa myös yhteisenkunnalliseen suorituskykyyn.

Tässä tutkielmassa yhteiskunnallinen suorituskyy on jaettu kolmeen ulottuvuuteen: tavoittavuuden laajuus, tavoittavuuden syvyys ja yhteiskunnallinen vaikutus. Aineisto tarjosi mittareita kullekin yhteiskunnallisen suorituskyvyn ulottuvuudelle. Yksinkertaiset mittarit eivät kuitenkaan ole paras tapa arvioida monitahoista yhteiskunnallista suorituskykyä. Siksi myös monimutkaisempia indeksejä sekä kolmansien osapuolten myöntämiä sertifikaatteja ja sosiaalisia luokituksia ehdotettiin yhteiskunnallisen suorituskyvyn arviointimenetelmiksi. Jatkotutkimuksissa tulisi kehittää paranneltuja menetelmiä erityisesti yhteiskunnallisen vaikutuksen arviointiin.