Luokanopettajien fyysinen työympäristö ja työhyvinvointi työn imun näkökulmasta
Hiivola, Jenna (2022-01-17)
Luokanopettajien fyysinen työympäristö ja työhyvinvointi työn imun näkökulmasta
(17.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021118751
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021118751
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaista luokanopettajien työhyvinvointi on, miten fyysinen työympäristö on yhteydessä työhyvinvointiin ja millaisissa fyysisissä työympäristöissä luokanopettajat työskentelevät. Työhyvinvointia tarkastellaan työn imun näkökulmasta. Luokanopettajat työskentelevät pääasiassa koulurakennuksessa, joten tutkimuksessa kysytään luokanopettajilta koulurakennusten fyysisten työympäristöjen tilasta ja vahvuuksista. Työskentelypaikkaa ei ole sidottu vain koulurakennukseen, joten tutkimuksessa selvitetään myös muita mahdollisia työskentelypaikkoja. Lisäksi pyritään selvittämään oppilasmäärän, työskentelypaikan ja koulun rakennusten määrän ja iän yhteyttä työn imuun ja kokemukseen fyysisen työympäristön tilasta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella (N = 99). Kyselylomake muodostui identifikaatio-osasta, avoimista kysymyksistä, Työn imu 17 -mittarista ja Skolmiljö 2000 -lomakkeiston fyysistä työympäristöä koskevista väittämistä. Kysely jaettiin luokanopettajille ensin erään sosiaalisen median alustan kautta, ja sen jälkeen luokanopettajia pyrittiin tavoittamaan kaikista Varsinais-Suomen kouluista rehtoreiden välityksellä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS tilasto-ohjelman avulla, ja tilastomenetelminä käytettiin korrelaatioanalyysiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä ja t-testiä. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti luokittelemalla.
Keskimäärin luokanopettajien työn imu oli kohtuullista eli työn imun näkökulmasta tarkasteltuna luokanopettajien työhyvinvointi ei ollut parhaalla mahdollisella tasolla. Myös koulun fyysisissä työympäristöissä on kehittämistarpeita, sillä niiden laatu oli keskimäärin tyydyttävä. Oppilasmäärän ja rakennuskannan iän havaittiin olevan yhteydessä opettajien käsitykseen fyysisestä työympäristöstä. Laadukkaamman fyysisen työympäristön havaittiin indikoivan korkeampaa työn imun tasoa, joten fyysisten työympäristöjen kehittäminen on perusteltua työhyvinvoinnin tukemiseksi. Erityisesti olisi syytä kiinnittää huomiota oppilasmäärään ja työskentelypaikkaan, sillä niiden havaittiin olevan yhteydessä työn imun kokemukseen. Tutkimuksessa huomattiin, että luokanopettajan työ on ainakin jossain määrin monipaikkaista, ja koulurakennusten lisäksi luokanopettajat työskentelivät eniten kotona ja toiseksi eniten koulun lähiympäristössä.
Luokanopettajien näkemykset fyysisten työympäristöjen vahvuuksista ovat subjektiivisia, ja tilojen ja kalusteiden sopivuus riippuu pitkälti niitä käyttävän ryhmän koosta ja tarpeista. Tässä tutkimuksessa fyysisten työympäristöjen erityisiksi vahvuuksiksi nousivat opettajien monipuoliset ja ergonomiset työskentelypisteet, perinteinen oppimisympäristö, tilojen ja säilytystilojen sopiva koko, kalusteiden liikuteltavuus ja mahdollisuus jakaa tiloja, pihan turvallisuus, helppo valvottavuus, suuri koko ja monipuolisuus, toimintojen läheisyys, miellyttävät materiaalit ja värit, rakennuksen ikä, runsas luonnonvalo, hyvä akustiikka ja tilojen, kalusteiden ja välineiden siisteys, terveellisyys ja turvallisuus.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella (N = 99). Kyselylomake muodostui identifikaatio-osasta, avoimista kysymyksistä, Työn imu 17 -mittarista ja Skolmiljö 2000 -lomakkeiston fyysistä työympäristöä koskevista väittämistä. Kysely jaettiin luokanopettajille ensin erään sosiaalisen median alustan kautta, ja sen jälkeen luokanopettajia pyrittiin tavoittamaan kaikista Varsinais-Suomen kouluista rehtoreiden välityksellä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS tilasto-ohjelman avulla, ja tilastomenetelminä käytettiin korrelaatioanalyysiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä ja t-testiä. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti luokittelemalla.
Keskimäärin luokanopettajien työn imu oli kohtuullista eli työn imun näkökulmasta tarkasteltuna luokanopettajien työhyvinvointi ei ollut parhaalla mahdollisella tasolla. Myös koulun fyysisissä työympäristöissä on kehittämistarpeita, sillä niiden laatu oli keskimäärin tyydyttävä. Oppilasmäärän ja rakennuskannan iän havaittiin olevan yhteydessä opettajien käsitykseen fyysisestä työympäristöstä. Laadukkaamman fyysisen työympäristön havaittiin indikoivan korkeampaa työn imun tasoa, joten fyysisten työympäristöjen kehittäminen on perusteltua työhyvinvoinnin tukemiseksi. Erityisesti olisi syytä kiinnittää huomiota oppilasmäärään ja työskentelypaikkaan, sillä niiden havaittiin olevan yhteydessä työn imun kokemukseen. Tutkimuksessa huomattiin, että luokanopettajan työ on ainakin jossain määrin monipaikkaista, ja koulurakennusten lisäksi luokanopettajat työskentelivät eniten kotona ja toiseksi eniten koulun lähiympäristössä.
Luokanopettajien näkemykset fyysisten työympäristöjen vahvuuksista ovat subjektiivisia, ja tilojen ja kalusteiden sopivuus riippuu pitkälti niitä käyttävän ryhmän koosta ja tarpeista. Tässä tutkimuksessa fyysisten työympäristöjen erityisiksi vahvuuksiksi nousivat opettajien monipuoliset ja ergonomiset työskentelypisteet, perinteinen oppimisympäristö, tilojen ja säilytystilojen sopiva koko, kalusteiden liikuteltavuus ja mahdollisuus jakaa tiloja, pihan turvallisuus, helppo valvottavuus, suuri koko ja monipuolisuus, toimintojen läheisyys, miellyttävät materiaalit ja värit, rakennuksen ikä, runsas luonnonvalo, hyvä akustiikka ja tilojen, kalusteiden ja välineiden siisteys, terveellisyys ja turvallisuus.