Alkoholin käyttö raskauden ensiviikkoina edelleen yleistä

Abstract

Raskaudenaikaisesta alkoholin käytössä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää naisten alkuraskauden alkoholin käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä verrattuna raskautta edeltävään aikaan.

Raskaana olevat naiset (n = 217) rekrytoitiin äitiysneuvolan 1. käynnillä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä 1.9.2016-31.12.2019 (KESÄLATU-tutkimus). Osallistujat täyttivät alkuraskaudessa taustatieto-, mieliala-, elämänlaatu- ja ahdistuskyselyt. Alkoholinkäyttö jaettiin kahteen ryhmään: 1) ei alkoholin käyttöä tai lopettanut alkoholin käytön jo raskautta suunnitellessa sekä 2) alkoholin käyttöä positiiviseen raskaustestiin asti jatkaneet.

Alkoholin käyttöä positiiviseen raskaustestiin asti jatkoi 55 % raskaana olevista naisista, ja he tupakoivat alkuraskaudessa muita useammin (19 % vs. 9 %). He kokivat elämänlaatunsa heikommaksi verrattuna niihin, jotka pidättäytyivät alkoholin käytöstä jo raskautta suunnitellessa (aOR 0,45;95% CI 0,26-0,79; p = 0,006).

Yli puolet raskaana olevista naisista jatkoi alkoholin käyttöä raskauden toteamiseen asti. Heikompi koettu elämänlaatu voi viitata lisääntyneeseen tuen tarpeeseen. Keinoja alkoholista pidättäytymiseen jo raskautta suunnitellessa tulee kehittää.

In Finland, there is no exact data about alcohol consumption during the first weeks of pregnancy. The purpose of this study was to examine women’s alcohol consumption during early pregnancy.

This study is part of an ongoing prospective follow-up study in primary healthcare of the Satakunta region of southwest Finland. Families (n=217) were recruited during their first maternity clinic visit between 09/2016-12/ 2019. During early pregnancy, the participants filled in questionnaires about their background, mood, quality of life and anxiety. Alcohol consumption was divided into two categories: 1) no alcohol consumption while pregnant and 2) continued alcohol consumption until pregnancy was noticed.

A total of 55% of the participants continued their alcohol consumption until pregnancy was noticed. They experienced their quality of life poorer compared to those who abstained from alcohol already when planning pregnancy (odds ratio=0.45, 95% CI=0.26-0.79, p=0.006).

More than half of the pregnant women continued their alcohol consumption until pregnancy was noticed. The experience of a poorer quality of life may refer to an increased need for support. The means to abstain from alcohol already when planning pregnancy should be developed.