Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etätyöstä ja sen vaikutuksista työmotivaatioon
Perttula, Emilia (2022-01-17)
Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etätyöstä ja sen vaikutuksista työmotivaatioon
Perttula, Emilia
(17.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819981
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819981
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työssäkäyvien korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia etätyöstä sekä heidän suhtautumistaan etätyön tekemiseen. Haastateltavien etätyökokemusten perusteella arvioitiin etätyön vaikutusta haastateltavien työmotivaatioon. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää millaisia taitoja korkeakouluopiskelijat kokevat tarvitsevansa etätyössä ja miten opinnot ovat tukeneet näiden taitojen oppimista. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto koostuu kuuden työssäkäyvän yliopisto-opiskelijan teemahaastatteluista, jotka toteutettiin koronaviruksen vallitessa huhtikuussa 2021. Kaikki haastateltavat olivat opintojen ohella työskennelleet etänä noin vuoden verran.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee motivaatiota, työmotivaatiota, työhyvinvointia ja tulevaisuuden työelämää. Tutkimuksen inspiraationa toimi mielenkiinto etätyötä kohtaan, johon moni työntekijä joutui siirtymään jopa pakon sanelemana koronatilanteen vuoksi. Etätyö on myös jatkuvasti lisääntyvä työskentelyn muoto ja siten yhä merkittävämpi osa tulevaisuuden työelämää. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä etätyöstä korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Miten korkeakouluopiskelijat suhtautuvat etätyöhön ja miten se näkyy heidän työmotivaatiossaan? Entä millaisia taitoja korkeakouluopiskelijat kokevat tarvitsevansa etätyössään ja kehittävätkö he näitä taitoja opinnoissaan?
Haastateltavat kokivat etätyössä olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Etätyön huonoja puolia mainittiin kuitenkin enemmän. Etätyön merkittävimpinä positiivisina puolina mainittiin vapaa-ajan lisääntyminen ja ajan säästyminen, työntekijän itsenäisyyden lisääntyminen, työn joustavuuden lisääntyminen sekä työrauhan ja keskittymisen lisääntyminen. Etätyön negatiivisena puolena painottui sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lisäksi etätyön negatiivisina puolina korostui avun pyytämisen vaikeus, työmäärään lisääntyminen, työpäivien pidentyminen, työergonomian huonontuminen, tauotuksen vaikeus sekä palautteen saamisen vähentyminen etätyössä.
Haastateltavat kokivat tarvitsevansa etätyössä erityisesti itsensä johtamisen taitoa etätyön itsenäisen luonteen vuoksi sekä teknisiä taitoja, koska etätyössä asiat hoidetaan sähköisesti. Lisäksi moni haastateltava mainitsi tarvitsevansa etätyössä työn organisoimisen taitoja, joilla tarkoitettiin pääasiassa työn aikatauluttamista. Haastateltavien kokemukset siitä, ovatko korkeakouluopinnot tukeneet etätyössä tarvittavien taitojen oppimista erosivat toisistaan. Puolet haastateltavista kokivat opintojen tukeneen etätyössä tarvittavien taitojen omaksumista erityisesti sen vuoksi, koska he olivat kehittäneet opinnoissaan teknisiä taitoja ja itsenäistä työskentelyotetta. Syitä sille, miksi osa haastateltavista kokivat, etteivät korkeakouluopinnot ole tukeneet etätyötaitojen oppimista, oli opintojen teoreettisuus ja etäopintojen puuttuminen sekä se, ettei koulussa opi työkuorman hallintaa tai itsensä johtamisen taitoja. Näin ollen haastateltavien näkemykset siitä kehittääkö korkeakoulu itsensä johtamisen taitoja erosivat toisistaan.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee motivaatiota, työmotivaatiota, työhyvinvointia ja tulevaisuuden työelämää. Tutkimuksen inspiraationa toimi mielenkiinto etätyötä kohtaan, johon moni työntekijä joutui siirtymään jopa pakon sanelemana koronatilanteen vuoksi. Etätyö on myös jatkuvasti lisääntyvä työskentelyn muoto ja siten yhä merkittävämpi osa tulevaisuuden työelämää. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä etätyöstä korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Miten korkeakouluopiskelijat suhtautuvat etätyöhön ja miten se näkyy heidän työmotivaatiossaan? Entä millaisia taitoja korkeakouluopiskelijat kokevat tarvitsevansa etätyössään ja kehittävätkö he näitä taitoja opinnoissaan?
Haastateltavat kokivat etätyössä olevan sekä hyviä että huonoja puolia. Etätyön huonoja puolia mainittiin kuitenkin enemmän. Etätyön merkittävimpinä positiivisina puolina mainittiin vapaa-ajan lisääntyminen ja ajan säästyminen, työntekijän itsenäisyyden lisääntyminen, työn joustavuuden lisääntyminen sekä työrauhan ja keskittymisen lisääntyminen. Etätyön negatiivisena puolena painottui sosiaalisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lisäksi etätyön negatiivisina puolina korostui avun pyytämisen vaikeus, työmäärään lisääntyminen, työpäivien pidentyminen, työergonomian huonontuminen, tauotuksen vaikeus sekä palautteen saamisen vähentyminen etätyössä.
Haastateltavat kokivat tarvitsevansa etätyössä erityisesti itsensä johtamisen taitoa etätyön itsenäisen luonteen vuoksi sekä teknisiä taitoja, koska etätyössä asiat hoidetaan sähköisesti. Lisäksi moni haastateltava mainitsi tarvitsevansa etätyössä työn organisoimisen taitoja, joilla tarkoitettiin pääasiassa työn aikatauluttamista. Haastateltavien kokemukset siitä, ovatko korkeakouluopinnot tukeneet etätyössä tarvittavien taitojen oppimista erosivat toisistaan. Puolet haastateltavista kokivat opintojen tukeneen etätyössä tarvittavien taitojen omaksumista erityisesti sen vuoksi, koska he olivat kehittäneet opinnoissaan teknisiä taitoja ja itsenäistä työskentelyotetta. Syitä sille, miksi osa haastateltavista kokivat, etteivät korkeakouluopinnot ole tukeneet etätyötaitojen oppimista, oli opintojen teoreettisuus ja etäopintojen puuttuminen sekä se, ettei koulussa opi työkuorman hallintaa tai itsensä johtamisen taitoja. Näin ollen haastateltavien näkemykset siitä kehittääkö korkeakoulu itsensä johtamisen taitoja erosivat toisistaan.