”Työmarkkinajärjestelmän muutoksesta huolimatta ammattiyhdistysliikettä tarvitaan myös tulevaisuudessa”: Palkansaajakeskusjärjestöjen toimijanäkemyksiä ja legitimiteetin hallinnan keinoja 2010- ja 2020 -luvuilla
Vuorinen, Sanni (2022-02-01)
”Työmarkkinajärjestelmän muutoksesta huolimatta ammattiyhdistysliikettä tarvitaan myös tulevaisuudessa”: Palkansaajakeskusjärjestöjen toimijanäkemyksiä ja legitimiteetin hallinnan keinoja 2010- ja 2020 -luvuilla
Vuorinen, Sanni
(01.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819837
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819837
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kolmen suomalaisen palkansaajakeskusjärjestön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sekä korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan näkemyksiä yhteiskuntapoliittisen asemansa tai työmarkkinatoimijuutensa perusteista työmarkkinajärjestelmän institutionaalisen muutoksen jälkeen 2010- ja 2020 -luvuilla. Tutkielman tarkoituksena on palkansaajakeskusjärjestöjen virallisia strategioita sekä niitä johdettuja linja- ja politiikkapapereita havainnoimalla kartoittaa, millaisiin operatiivista toimintaa määrittäviin päämääriin ja konkreettisiin politiikkatoimiin olemassaolon tai toimijuuden mielletään perustuvan. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan palkansaajakeskusjärjestöjen institutionaaliseen kontekstiin sidonnaisen legitimiteetin hallintaa tilanteessa, jossa työnantajaosapuolen toiminnan käynnistämä työmarkkinajärjestelmän muutos on heijastunut ennen kaikkea palkansaajaosapuolen aseman tai toimijuuden legitimiteettin.
Palkansaajakeskusjärjestöjen toimijanäkemyksiä ja legitimiteetin hallinnan keinoja kartoitetaan tutkielman kaksiosaisesta teoreettisesta viitekehyksestä johdettujen tutkimuskysymysten kautta. Teorian ensimmäisenä osana diskursiivinen institutionalismi muodostaa tutkielman teoreettismetodologisten lähtökohtien ohella teoreettisen perustan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiskuntapoliittisen aseman ja työmarkkinatoimijuuden tarkastelemiseen. Teorian toisen osan muodostava diskursiivisen legitimiteetin hallinnan määritelmä sekä van Leeuwenin ja Wodakin (1999) neljä legitimointistrategiaa luovat puolestaan lähtökohdan palkansaajakeskusjärjestöjen institutionaaliseen kontekstiin sidonnaisen legitimiteetin hallinnan tarkastelemiseen.
Tutkielman teoreettismetodologisista painotuksista johtuen toimijanäkemyksiä ja legitimiteetin hallinnan keinoja tarkastellaan laadullisiin tutkimusmenetelmiin lukeutuvan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineistosta tunnistetaan operatiivisia päämääriä ja politiikka-toimia havainnoimalla kolmenlaisia toimijanäkemyksiä, joista diskursiivisen institutionalismin kolmiportaista diskurssijakoa mukailemalla muodostetaan kolme palkansaajakeskusjärjestöjen toimijuutta 2010- ja 2020 -luvuilla ilmentävää toimijadiskurssia. Muodostetut toimijadiskurssit ovat yhteiskuntapoliittinen toimijadiskurssi, valtakunnallinen työmarkkinatoimijadiskurssi ja edunvalvonnallinen toimijadiskurssi. Palkansaajakeskusjärjestöjen diskursiivisen legitimiteetin hallinnan todetaan tutkimusaineiston perusteella lisäksi kattavan legitimointistrategioiden, eli auktorisoinnin, moralisoinnin, rationalisoinnin ja narrativisoinnin strategisia keinoja.
Tutkielman muodostama kokonaiskuva palkansaajakeskusjärjestöjen toimijanäkemyksistä ja legiti-miteetin hallinnan keinoista toimii kontribuutiona suomalaiseen työmarkkinatutkimukseen yhtäältä nostamalla esiin uutta tietoa vähemmälle huomiolle jääneestä palkansaajaosapuolen näkökulmasta, toisaalta toimimalla lähtökohtana työmarkkinajärjestelmän muutoksen vaikutuksia tarkastelevalle jatkotutkimukselle. Tutkielman arvo perustuu tutkimusaiheen yhteiskunnallisen merkityksen ohella sen ajankohtaisuuteen, sillä työmarkkinajärjestelmän institutionaalinen muutos jatkuu työnantajien sekä elinkeinoelämän pyrkimyksillä valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan hajauttamiseksi.
Palkansaajakeskusjärjestöjen toimijanäkemyksiä ja legitimiteetin hallinnan keinoja kartoitetaan tutkielman kaksiosaisesta teoreettisesta viitekehyksestä johdettujen tutkimuskysymysten kautta. Teorian ensimmäisenä osana diskursiivinen institutionalismi muodostaa tutkielman teoreettismetodologisten lähtökohtien ohella teoreettisen perustan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiskuntapoliittisen aseman ja työmarkkinatoimijuuden tarkastelemiseen. Teorian toisen osan muodostava diskursiivisen legitimiteetin hallinnan määritelmä sekä van Leeuwenin ja Wodakin (1999) neljä legitimointistrategiaa luovat puolestaan lähtökohdan palkansaajakeskusjärjestöjen institutionaaliseen kontekstiin sidonnaisen legitimiteetin hallinnan tarkastelemiseen.
Tutkielman teoreettismetodologisista painotuksista johtuen toimijanäkemyksiä ja legitimiteetin hallinnan keinoja tarkastellaan laadullisiin tutkimusmenetelmiin lukeutuvan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineistosta tunnistetaan operatiivisia päämääriä ja politiikka-toimia havainnoimalla kolmenlaisia toimijanäkemyksiä, joista diskursiivisen institutionalismin kolmiportaista diskurssijakoa mukailemalla muodostetaan kolme palkansaajakeskusjärjestöjen toimijuutta 2010- ja 2020 -luvuilla ilmentävää toimijadiskurssia. Muodostetut toimijadiskurssit ovat yhteiskuntapoliittinen toimijadiskurssi, valtakunnallinen työmarkkinatoimijadiskurssi ja edunvalvonnallinen toimijadiskurssi. Palkansaajakeskusjärjestöjen diskursiivisen legitimiteetin hallinnan todetaan tutkimusaineiston perusteella lisäksi kattavan legitimointistrategioiden, eli auktorisoinnin, moralisoinnin, rationalisoinnin ja narrativisoinnin strategisia keinoja.
Tutkielman muodostama kokonaiskuva palkansaajakeskusjärjestöjen toimijanäkemyksistä ja legiti-miteetin hallinnan keinoista toimii kontribuutiona suomalaiseen työmarkkinatutkimukseen yhtäältä nostamalla esiin uutta tietoa vähemmälle huomiolle jääneestä palkansaajaosapuolen näkökulmasta, toisaalta toimimalla lähtökohtana työmarkkinajärjestelmän muutoksen vaikutuksia tarkastelevalle jatkotutkimukselle. Tutkielman arvo perustuu tutkimusaiheen yhteiskunnallisen merkityksen ohella sen ajankohtaisuuteen, sillä työmarkkinajärjestelmän institutionaalinen muutos jatkuu työnantajien sekä elinkeinoelämän pyrkimyksillä valtakunnallisen työehtosopimustoiminnan hajauttamiseksi.