Nordic legal practitioners´ beliefs about the effect of estimator factors on eyewitness identification accuracy

Abstract

Several studies have indicated that the accuracy of eyewitness identification is commonly overestimated by legal practitioners, and multiple factors associated with the decrease of that accuracy are overlooked. Current scientific understanding highlights that estimator factors such as distance and lighting affect heavily on eyewitness identification accuracy and impair eyewitnesses´ ability to correctly identify perpetrator after the event of crime. However, most research in the field is focused on practitioners´ knowledge of different system factors instead of estimator factors. This study examined the beliefs legal practitioners have of the effect estimator factors have over eyewitness identification accuracy, and if practitioners´ experience or competence affect their beliefs. We included both estimator factors that have been included to previous studies regarding practitioner´s knowledge (i.e., the weapon focus effect, the effect of alcohol intoxication and the effect of disguise) and estimator factors that are often been ignored (i.e., lighting and distance). Our results show that Nordic practitioners understand the effect of estimator factors and take lighting conditions in the consideration when estimating safe distances for threshold distances for reliable eyewitness identification. Interestingly, the findings support the hypothesis that more experience and self-reported competence is not closely related to more knowledge, but that experience can lead to more caution when considering the accuracy of eyewitness identification.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että oikeusalojen ammattilaiset yliarvioivat silminnäkijätunnistuksen luotettavuutta, ja tilannekohtaiset silminnäkijähavainnointia heikentävät tekijät, kuten etäisyys ja valaistus, saatetaan jättää huomiotta. Suurin osa ammattilaisten käsityksiä ja tietämystä arvioivista tutkimuksista on kohdistunut tunnistusprosessiin vaikuttaviin systemaattisiin tekijöihin rikoksenaikaisten tilannekohtaisten tekijöiden sijaan. Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia Pohjoismaissa työskentelevien oikeusalojen ammattilaisten mielipiteitä tilannekohtaisten tekijöiden vaikutuksesta silminnäkijähavainnoinnille. Lisäksi tutkimme sitä, vaikuttaako ammattilaisten työkokemus tai itsearvioitu kompetenssi heidän käsityksiinsä ja tietämykseensä silminnäkijätunnistukseen vaikuttavista tekijöistä. Sisällytimme tutkimukseen sekä tekijöitä, joita on käsitelty aikaisemmissa ammattilaisten tietämystä mittaavissa tutkimuksissa (asefokuksen vaikutus, silminnäkijän päihtymystilan vaikutus, rikoksentekijän naamioitumisen vaikutus), ja tekijöitä, jotka on jätetty useimpien aikaisempien tutkimusten ulkopuolelle (valaistuksen vaikutus ja etäisyyden vaikutus). Tuloksemme osoittavat, että pohjoismaalaiset ammattilaiset ymmärtävät tilannekohtaisten tekijöiden vaikutuksen ja huomioivat valaistuksen vaikutuksen silloin, kun arvioivat luotettavalle silminnäkijätodistelulle otollisia etäisyyksiä. Tutkimustulokset kuitenkin tukivat hypoteesia siitä, että kokemus ja itsearvioitu kompetenssi eivät ole yhteydessä parempaan tietouteen silminnäkijähavainnointiin liittyvien tekijöiden vaikutuksesta. Sen sijaan kokemus vaikuttaa ennakoivan varovaisempia odotuksia silminnäkijähavainnoinnin luotettavuuden suhteen.