”Tuntosarvet herkillä, sydän auki lasta kohtaan” : Luokanopettajien ja erityisluokanopettajien kokemuksia sijoitettujen lasten koulunkäynnin erityispiirteistä sekä tukemisesta alakoulussa
Pummila, Reetta (2022-01-31)
”Tuntosarvet herkillä, sydän auki lasta kohtaan” : Luokanopettajien ja erityisluokanopettajien kokemuksia sijoitettujen lasten koulunkäynnin erityispiirteistä sekä tukemisesta alakoulussa
Pummila, Reetta
(31.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022320524
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022320524
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokanopettajien ja erityisluokanopettajien kokemuksia kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäynnin erityispiirteistä sekä koulunkäynnin tukemisesta. Tutkimuksen teoriatausta perustuu lastensuojelun sijaishuoltoon sekä aiempiin tutkimuksiin sijoitettujen lasten koulunkäynnistä ja sen tukemisesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sijoitettujen lasten koulunkäyntiin liittyy erinäisiä haasteita. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa opettajille sekä opettajankoulutukseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillistä teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui 4 erityisluokanopettajaa ja 4 luokanopettajaa, joilla oli kokemusta vähintään yhden sijoitetun lapsen opettamisesta alakoulussa. Haastateltavat toimivat opettajina kuudessa maakunnassa ympäri Suomea. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla.
Opettajien kokemusten perusteella sijoitettujen lasten koulunkäyntiin liittyi monenlaisia erityispiirteitä. Yksi keskeisimmistä piirteistä oli haasteet tiedonkulussa ja yhteydenpidossa. Opettajat eivät kokeneet saavansa tarpeeksi tietoa sijoitettujen lasten taustasta, yhteydenpito sijoituspaikan kanssa oli vaihtelevaa ja salassapitosäädökset vaikeuttivat tiedonkulkua. Opettajat kuvailivat heikkoja valmiuksiaan sijoitettujen lasten opettamiseen sekä kohtaamiaan negatiivisia ennakkoluuloja sijoitettuja lapsia kohtaan. He kuvailivat opetuksensa olevan erityisen sensitiivistä, kun luokalla on sijoitettu lapsi. Lisäksi esiin nousi sijoitettujen lasten yksilölliset haasteet liittyen erityisesti tunnetaitoihin sekä käyttäytymiseen.
Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisessa opettajat kokivat keskeisiksi kouluympäristön, aikuisten tuen sekä moniammatillisen yhteistyön. Turvallinen ja rutiineja sisältävä kouluympäristö koettiin sijoitettujen lasten koulunkäyntiä tukevaksi. Aikuisten tuessa keskeistä oli henkinen tuki, luottamuksellisuus sekä tunnetaitoihin ja oppimiseen liittyvä tuki. Moniammatillisessa yhteistyössä opettajat kokivat eri toimijoiden tekevän yhdessä työtä sijoitetun lapsen hyväksi ja koulutien tukemiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillistä teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui 4 erityisluokanopettajaa ja 4 luokanopettajaa, joilla oli kokemusta vähintään yhden sijoitetun lapsen opettamisesta alakoulussa. Haastateltavat toimivat opettajina kuudessa maakunnassa ympäri Suomea. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla.
Opettajien kokemusten perusteella sijoitettujen lasten koulunkäyntiin liittyi monenlaisia erityispiirteitä. Yksi keskeisimmistä piirteistä oli haasteet tiedonkulussa ja yhteydenpidossa. Opettajat eivät kokeneet saavansa tarpeeksi tietoa sijoitettujen lasten taustasta, yhteydenpito sijoituspaikan kanssa oli vaihtelevaa ja salassapitosäädökset vaikeuttivat tiedonkulkua. Opettajat kuvailivat heikkoja valmiuksiaan sijoitettujen lasten opettamiseen sekä kohtaamiaan negatiivisia ennakkoluuloja sijoitettuja lapsia kohtaan. He kuvailivat opetuksensa olevan erityisen sensitiivistä, kun luokalla on sijoitettu lapsi. Lisäksi esiin nousi sijoitettujen lasten yksilölliset haasteet liittyen erityisesti tunnetaitoihin sekä käyttäytymiseen.
Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemisessa opettajat kokivat keskeisiksi kouluympäristön, aikuisten tuen sekä moniammatillisen yhteistyön. Turvallinen ja rutiineja sisältävä kouluympäristö koettiin sijoitettujen lasten koulunkäyntiä tukevaksi. Aikuisten tuessa keskeistä oli henkinen tuki, luottamuksellisuus sekä tunnetaitoihin ja oppimiseen liittyvä tuki. Moniammatillisessa yhteistyössä opettajat kokivat eri toimijoiden tekevän yhdessä työtä sijoitetun lapsen hyväksi ja koulutien tukemiseksi.