"Vatsa pienemmäksi, takapuoli isommaksi" : Sosiaalisen median vaikutukset tyttöoletettujen jalkapalloilijoiden ja joukkuevoimistelijoiden kokemiin ulkonäköpaineisiin
Herhi, Silja; Kontkanen, Hanna (2022-01-28)
"Vatsa pienemmäksi, takapuoli isommaksi" : Sosiaalisen median vaikutukset tyttöoletettujen jalkapalloilijoiden ja joukkuevoimistelijoiden kokemiin ulkonäköpaineisiin
(28.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022520928
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022520928
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin sosiaalisen median vaikutusta nuorten kokemiin ulkonäköpaineisiin sekä sitä, onko jalkapalloilija- ja joukkuevoimistelijanuorten välillä eroja sosiaalisen median käytössä sekä ulkonäköpaineiden kokemisessa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 101 urheilijanuorta laajalti ympäri Suomea.
Summamuuttujat muodostettiin sosiaalisen median käytöstä, ulkonäköpaineista, vertailusta sosiaalisessa mediassa, kehotyytyväisyydestä ja sosiaalisen median vaikutuksesta tehdä muutoksia ulkonäköön. Näiden yhteyksiä mitattiin hyödyntämällä eri tilastollisia menetelmiä. Tutkittavat jaettiin ryhmiin sosiaalisen median käytön määrän perusteella. Jaottelun avulla selvitettiin sosiaalisen median käytön yleisyyden yhteyttä koettuihin ulkonäköpaineisiin. Lisäksi tutkittiin jalkapalloilijoiden ja joukkuevoimistelijoiden eroja sosiaalisen median käytössä ja ulkonäköpaineiden kokemisessa.
Tutkimusjoukko käytti päivittäin useita eri sosiaalisen median sovelluksia, joista suosituimmat olivat Snapchat, TikTok, Instagram ja WhatsApp. Eri sosiaalisen median sovelluksien yhteyksistä ulkonäköpaineisiin erityisesti Instagram nousi esille ulkonäköpaineiden aiheuttajana. Instagramia käytettiin myös eniten eri käyttötarkoituksiin, kuten henkilöiden seuraamiseen, ajanviettoon, inspiroitumiseen ja omien julkaisujen lisäämiseen. Tutkittaessa tutkittavien käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa kävi ilmi, että lähes kaikesta sisällön jakamisesta koettiin ulkonäköpaineita. Myös sillä, keitä sosiaalisessa mediassa seurasi, oli yhteys ulkonäköpaineiden kokemiseen. Muokattujen, paljastavien ja kuntoiluun sekä laihduttamiseen liittyvän sisällön katselu sosiaalisessa mediassa oli myös yhteydessä ulkonäköpaineisiin. Paljon sosiaalista mediaa käyttävät vertailivat enemmän sosiaalisessa mediassa, eivätkä olleet yhtä kehotyytyväisiä kuin vähän sosiaalista mediaa käyttävät tutkittavat. He olivat myös epävarmempia ulkonäöstään sosiaalisessa mediassa kuin vähän sosiaalista mediaa käyttävät tutkittavat.
Sosiaalisen median käytössä ei ilmennyt eroavaisuuksia jalkapalloilija- ja joukkuevoimistelijanuorten välillä. Lajien välillä ei löytynyt eroavaisuuksia missään summamuuttujassa. Ainoa eroavaisuus ilmeni jalkapalloilijoiden tarpeesta tehdä enemmän muutoksia lihaksiin. Jalkapalloilijat olivat myös tyytymättömämpiä lihaksiinsa kuin joukkuevoimistelijat. Sama tulos nousi esille analysoitaessa avointa kysymystä, jossa jalkapalloilijoiden vastauksissa korostui lihaksikkuuden ja urheilullisen vartalon tavoittelu.
Summamuuttujat muodostettiin sosiaalisen median käytöstä, ulkonäköpaineista, vertailusta sosiaalisessa mediassa, kehotyytyväisyydestä ja sosiaalisen median vaikutuksesta tehdä muutoksia ulkonäköön. Näiden yhteyksiä mitattiin hyödyntämällä eri tilastollisia menetelmiä. Tutkittavat jaettiin ryhmiin sosiaalisen median käytön määrän perusteella. Jaottelun avulla selvitettiin sosiaalisen median käytön yleisyyden yhteyttä koettuihin ulkonäköpaineisiin. Lisäksi tutkittiin jalkapalloilijoiden ja joukkuevoimistelijoiden eroja sosiaalisen median käytössä ja ulkonäköpaineiden kokemisessa.
Tutkimusjoukko käytti päivittäin useita eri sosiaalisen median sovelluksia, joista suosituimmat olivat Snapchat, TikTok, Instagram ja WhatsApp. Eri sosiaalisen median sovelluksien yhteyksistä ulkonäköpaineisiin erityisesti Instagram nousi esille ulkonäköpaineiden aiheuttajana. Instagramia käytettiin myös eniten eri käyttötarkoituksiin, kuten henkilöiden seuraamiseen, ajanviettoon, inspiroitumiseen ja omien julkaisujen lisäämiseen. Tutkittaessa tutkittavien käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa kävi ilmi, että lähes kaikesta sisällön jakamisesta koettiin ulkonäköpaineita. Myös sillä, keitä sosiaalisessa mediassa seurasi, oli yhteys ulkonäköpaineiden kokemiseen. Muokattujen, paljastavien ja kuntoiluun sekä laihduttamiseen liittyvän sisällön katselu sosiaalisessa mediassa oli myös yhteydessä ulkonäköpaineisiin. Paljon sosiaalista mediaa käyttävät vertailivat enemmän sosiaalisessa mediassa, eivätkä olleet yhtä kehotyytyväisiä kuin vähän sosiaalista mediaa käyttävät tutkittavat. He olivat myös epävarmempia ulkonäöstään sosiaalisessa mediassa kuin vähän sosiaalista mediaa käyttävät tutkittavat.
Sosiaalisen median käytössä ei ilmennyt eroavaisuuksia jalkapalloilija- ja joukkuevoimistelijanuorten välillä. Lajien välillä ei löytynyt eroavaisuuksia missään summamuuttujassa. Ainoa eroavaisuus ilmeni jalkapalloilijoiden tarpeesta tehdä enemmän muutoksia lihaksiin. Jalkapalloilijat olivat myös tyytymättömämpiä lihaksiinsa kuin joukkuevoimistelijat. Sama tulos nousi esille analysoitaessa avointa kysymystä, jossa jalkapalloilijoiden vastauksissa korostui lihaksikkuuden ja urheilullisen vartalon tavoittelu.