“Elämiseen tarvitaan aika vähän, statukseen sitäkin enemmän” : Työttömien kulutuskokemusten ajallinen muutos 20 vuodessa
Nurmikivi, Hanna (2022-02-24)
“Elämiseen tarvitaan aika vähän, statukseen sitäkin enemmän” : Työttömien kulutuskokemusten ajallinen muutos 20 vuodessa
(24.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030221576
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030221576
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan työttömien kulutuskokemuksia ja niiden mahdollisia muutoksia kahdenkymmen vuoden ajalta vuodesta 1999 vuoteen 2019. Kiinnostuksen kohteena on työttömäksi itsensä luokittelevien kuluttajien suhtautuminen kuluttamiseen. Työttömänä olevien kuluttajaryhmää verrataan muihin kuluttajaryhmiin, kuten työllisiin, eläkeläisiin ja opiskelijoiden. Erityisesti tarkastellaan ajallista muutosta työttömien itsensä näkökulmasta ja heidän eroaan työssä käyviin.
Kulutuskokemuksia analysoidaan kahden eri kulutuskategorian kautta; välttämätön kuluttaminen ja vapaavalintainen kuluttaminen. Teoreettinen tausta pohjautuu kuluttamisen ja työttömyyden teemoihin. Tutkielmassa tuodaan esiin myös kuluttamisen ja työttömyyden ajallista muutosta Suomessa. Tämän lisäksi perehdytään yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen työttömyyden ja kuluttamisen näkökulmista.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena ja analyysimenetelmänä on käytetty lineaarista regressioanalyysia. Aineistona on Turun yliopiston taloussosiologiaoppiaineen keräämää ja kokoamaa Suomi (2019) – Kulutus ja elämäntapa kyselytutkimusaineistoa vuosilta 1999–2019.
Tulosten mukaan työttömien subjektiivisissa kulutuskokemuksissa on tapahtunut muutoksia 20 vuoden aikana välttämättömässä kuluttamisessa. Työttömät eroavat myös muista kuluttajaryhmistä molemmissa kulutuskategorioissa. Työttömien kulutuskokemukset eroavat työllisten kokemuksista, vaikka huomioitaisiin vastaajan taloudellinen asema, ikä, sukupuoli, koulutus ja vuositason vaihtelu. Kulutusasenteiden ja työttömyyden yhteyden taustalla on siten myös muita tekijöitä, kuten työttömyyden aiheuttamat negatiiviset sosiaaliset seuraukset. Tällaisia seurauksia voivat olla esimerkiksi saavuttamaton elämäntyyli tai käsistä karkaavat kulutusmahdollisuudet.
Kulutuskokemuksia analysoidaan kahden eri kulutuskategorian kautta; välttämätön kuluttaminen ja vapaavalintainen kuluttaminen. Teoreettinen tausta pohjautuu kuluttamisen ja työttömyyden teemoihin. Tutkielmassa tuodaan esiin myös kuluttamisen ja työttömyyden ajallista muutosta Suomessa. Tämän lisäksi perehdytään yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen työttömyyden ja kuluttamisen näkökulmista.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena ja analyysimenetelmänä on käytetty lineaarista regressioanalyysia. Aineistona on Turun yliopiston taloussosiologiaoppiaineen keräämää ja kokoamaa Suomi (2019) – Kulutus ja elämäntapa kyselytutkimusaineistoa vuosilta 1999–2019.
Tulosten mukaan työttömien subjektiivisissa kulutuskokemuksissa on tapahtunut muutoksia 20 vuoden aikana välttämättömässä kuluttamisessa. Työttömät eroavat myös muista kuluttajaryhmistä molemmissa kulutuskategorioissa. Työttömien kulutuskokemukset eroavat työllisten kokemuksista, vaikka huomioitaisiin vastaajan taloudellinen asema, ikä, sukupuoli, koulutus ja vuositason vaihtelu. Kulutusasenteiden ja työttömyyden yhteyden taustalla on siten myös muita tekijöitä, kuten työttömyyden aiheuttamat negatiiviset sosiaaliset seuraukset. Tällaisia seurauksia voivat olla esimerkiksi saavuttamaton elämäntyyli tai käsistä karkaavat kulutusmahdollisuudet.