Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta : Yritysjärjestelyt ja muut erityiskysymykset
Berglund, Nuutti (2022-02-21)
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta : Yritysjärjestelyt ja muut erityiskysymykset
(21.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030421913
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030421913
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan osakeyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) tapahtuvaa varojenjakoa ja sen verokohtelua. Tarkasteluun otetaan erityisesti TVL 45 a ja EVL 6 c §:ssä asetetut edellytykset, joiden täyttyessä varojenjakoa voidaan verottaa luovutusta koskevien verosäännösten mukaan. Kyse on verosäännösten mukaisesta poikkeustilanteesta, johon liittyy useita tulkintakysymyksiä. Näiden ohella tutkielmassa tarkastellaan tyypillisimpien yritysjärjestelytilanteiden vaikutusta SVOP-rahastosta toteuttavan varojenjaon verotukseen. Oman erityiskysymyksensä tutkielmassa muodostaa muuna omaisuutena (in natura) tapahtuva varojenjako sekä hankintameno-olettaman soveltuminen luovutuksena käsiteltävään varojenjakoon.
Tutkielman pääasiallisena tavoitteena on muodostaa lukijalle kattava kokonaiskuva SVOP-rahastosta tapahtuvan varojenjaon verokohtelusta ja siihen liittyvistä tulkintakysymyksistä sekä havainnollistaa mahdollisia verosuunnittelumahdollisuuksia. Tyypillisesti verotukselliset ratkaisut tulevat ajankohtaiseksi viimeistään suunniteltaessa mahdollista yritysjärjestelyä, mutta niillä voidaan katsoa olevan olennainen merkitys jo aiemmin suunniteltaessa yhtiön pääomittamista. Verovelvollisen onkin hyvä olla selvillä erilaisista toimintavaihtoehdoista SVOP-rahastoon tehtyjen pääomansijoitusten osalta jo varhaisessa vaiheessa, sillä tällä voi myöhemmin olla olennainen merkitys verotuksen näkökulmasta.
Tarkastelussa sovellettava tutkimusmetodi on pääasiallisesti oikeusdogmaattinen ja lähdeaineistona hyödynnetään erityisesti kansallista lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuudessa esitettyjä kannanottoja sekä ajantasaista oikeuskäytäntöä. Näiden ohella keskeisessä asemassa ovat lain valmisteluaineisto, kuten hallituksen esitykset ja valtiovarainvaliokunnan mietinnöt, sekä Verohallinnon syventävät vero-ohjeet. Käytännön syistä tarkastelu on yritysjärjestelyjen osalta rajattu puhtaasti kotimaisiin tilanteisiin ja SVOP-jaon luovutusvoittoverotuksen edellytyksien osalta tutkielmassa keskitytään erityisesti yritysjärjestelyjen vaikutukseen sekä pääomansijoituksen käsitteeseen.
Keskeisenä tutkimustuloksena havaitaan, että in natura muodossa toteutettavaan pääomansijoitukseen ja SVOP-jakoon liittyy selvä sääntelyn uudistamistarve eikä nykyistä oikeustilaa voida pitää perusteltuna. Tämän ohella tavallisen pääomansijoituksen palauttamiseen liittyvä sääntely on monitulkintaisista ja siihen liittyy edelleen useita tulkintakysymyksiä. SVOP-jaon verokohtelu riippuu vahvasti yhtiön ja verovelvollisen tekemistä valinnoista ja sääntelyn voidaan katsoa vaativan selkeyttämistä erityisesti hankintameno-olettaman soveltumisen osalta.
Tutkielman pääasiallisena tavoitteena on muodostaa lukijalle kattava kokonaiskuva SVOP-rahastosta tapahtuvan varojenjaon verokohtelusta ja siihen liittyvistä tulkintakysymyksistä sekä havainnollistaa mahdollisia verosuunnittelumahdollisuuksia. Tyypillisesti verotukselliset ratkaisut tulevat ajankohtaiseksi viimeistään suunniteltaessa mahdollista yritysjärjestelyä, mutta niillä voidaan katsoa olevan olennainen merkitys jo aiemmin suunniteltaessa yhtiön pääomittamista. Verovelvollisen onkin hyvä olla selvillä erilaisista toimintavaihtoehdoista SVOP-rahastoon tehtyjen pääomansijoitusten osalta jo varhaisessa vaiheessa, sillä tällä voi myöhemmin olla olennainen merkitys verotuksen näkökulmasta.
Tarkastelussa sovellettava tutkimusmetodi on pääasiallisesti oikeusdogmaattinen ja lähdeaineistona hyödynnetään erityisesti kansallista lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuudessa esitettyjä kannanottoja sekä ajantasaista oikeuskäytäntöä. Näiden ohella keskeisessä asemassa ovat lain valmisteluaineisto, kuten hallituksen esitykset ja valtiovarainvaliokunnan mietinnöt, sekä Verohallinnon syventävät vero-ohjeet. Käytännön syistä tarkastelu on yritysjärjestelyjen osalta rajattu puhtaasti kotimaisiin tilanteisiin ja SVOP-jaon luovutusvoittoverotuksen edellytyksien osalta tutkielmassa keskitytään erityisesti yritysjärjestelyjen vaikutukseen sekä pääomansijoituksen käsitteeseen.
Keskeisenä tutkimustuloksena havaitaan, että in natura muodossa toteutettavaan pääomansijoitukseen ja SVOP-jakoon liittyy selvä sääntelyn uudistamistarve eikä nykyistä oikeustilaa voida pitää perusteltuna. Tämän ohella tavallisen pääomansijoituksen palauttamiseen liittyvä sääntely on monitulkintaisista ja siihen liittyy edelleen useita tulkintakysymyksiä. SVOP-jaon verokohtelu riippuu vahvasti yhtiön ja verovelvollisen tekemistä valinnoista ja sääntelyn voidaan katsoa vaativan selkeyttämistä erityisesti hankintameno-olettaman soveltumisen osalta.