Nilkka–olkavarsiverenpainesuhde (ABI) ja alaraaja-amputaatiot
Vihla, Panu (2022-03-04)
Nilkka–olkavarsiverenpainesuhde (ABI) ja alaraaja-amputaatiot
(04.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030822460
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030822460
Tiivistelmä
Valtimonkovettumatauti on yleisin syy ei-traumaattisiin alaraaja-amputaatioihin. Sen esiintyvyys länsimaissa on jatkuvassa kasvussa. Perinteisesti valtimotaudin diagnostiikassa ensilinjan tutkimus terveyskeskuksissa on ollut nilkka–olkavarsiverenpainesuhteen eli ABI:n mittaaminen.
Tässä takautuvassa rekisteripohjaisessa kohorttitutkimuksessa haluttiin tutkia ABI-mittauksen ennustevaikutusta alaraaja-amputaatiopotilailla. Tutkimuksessa käytettyyn aineistoon otettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian verisuonilaboratoriossa vuosina 2011–2013 suoritetut 2751 potilaan ABI-mittaukset. Tilastoon kirjattiin ABI- ja TBI-arvojen lisäksi tiedot perussairauksista, sekä ennen vuotta 2020 tehdyistä alaraaja-amputaatioista.
Huonojen TBI-arvojen vaikutus potilaiden amputaatioon joutumisen todennäköisyyteen oli merkittävämpi kuin huonoilla ABI-arvoilla. ROC-käyrien avulla analysoituna amputaatioita ennustettaessa ABI-mittauksen ennustearvo oli kaikissa amputaatioryhmissä huonompi kuin TBI-mittauksen ennustearvo. Riskitekijöiden vaikutukset amputaation todennäköisyyteen vastasivat ennakko-oletuksia.
Saatavuutensa, helppoutensa ja halpuutensa vuoksi ABI-mittaus on edelleen käyttökelpoinen menetelmä alaraajojen valtimonkovettumataudin diagnostiikassa terveyskeskuksissa. Parempien testien kuten TBI:n mittaaminen vaatisi laitehankintoja ja henkilöstön lisäkoulutuksia terveyskeskuksissa.
Tässä takautuvassa rekisteripohjaisessa kohorttitutkimuksessa haluttiin tutkia ABI-mittauksen ennustevaikutusta alaraaja-amputaatiopotilailla. Tutkimuksessa käytettyyn aineistoon otettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian verisuonilaboratoriossa vuosina 2011–2013 suoritetut 2751 potilaan ABI-mittaukset. Tilastoon kirjattiin ABI- ja TBI-arvojen lisäksi tiedot perussairauksista, sekä ennen vuotta 2020 tehdyistä alaraaja-amputaatioista.
Huonojen TBI-arvojen vaikutus potilaiden amputaatioon joutumisen todennäköisyyteen oli merkittävämpi kuin huonoilla ABI-arvoilla. ROC-käyrien avulla analysoituna amputaatioita ennustettaessa ABI-mittauksen ennustearvo oli kaikissa amputaatioryhmissä huonompi kuin TBI-mittauksen ennustearvo. Riskitekijöiden vaikutukset amputaation todennäköisyyteen vastasivat ennakko-oletuksia.
Saatavuutensa, helppoutensa ja halpuutensa vuoksi ABI-mittaus on edelleen käyttökelpoinen menetelmä alaraajojen valtimonkovettumataudin diagnostiikassa terveyskeskuksissa. Parempien testien kuten TBI:n mittaaminen vaatisi laitehankintoja ja henkilöstön lisäkoulutuksia terveyskeskuksissa.