Surun tunteen ilmenemisen, prosessin ja käsittelemisen kuvaukset kahdessa lasten kuvakirjasarjassa
Vihava, Taina (2022-02-14)
Surun tunteen ilmenemisen, prosessin ja käsittelemisen kuvaukset kahdessa lasten kuvakirjasarjassa
Vihava, Taina
(14.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030822520
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030822520
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin surun tunteen ilmenemisen, surun käsittelemisen prosessin ja surun käsittelyn keinojen kuvauksia kahdessa lasten kuvakirjasarjassa. Tutkimuksen kohteina olivat kotimainen Fanni-kuvakirjasarja ja Jukka Hukka -käännöskuvakirjasarja. Kummastakin kuvakirjasarjasta tutkittiin viisi (5) kirjaa, yhteensä tutkittavia kirjoja oli kymmenen (n=10). Tutkimuksessa analysoitiin teosten tekstiä ja kuvia. Tekstiaineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Kuvia tutkittiin Panofskyn sisällönanalyysin ikonografisen kuva-analyysin ja semioottisen kuva-analyysin konnotatiivisen analyysin keinoin. Tutkimus sisälsi pienen määrällisen osuuden. Tutkimuksen ontologia oli luonteeltaan sosiaalinen, ihmisten käsityksiin perustuva. Tieteenfilosofisista suuntauksista tutkimuksesta löytyi piirteitä hermeneutiikasta ja fenomenologiasta.
Tutkimus osoitti, että surun tunteen ilmenemisen syyt olivat Fanni-kirjoissa selkeämmin linjassa aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa, joiden mukaan surun syyt ilmenevät kolmijakoisesti. Aikaisempien tutkimuksien pohjalta muodostetun kolmijakoisen näkemyksen mukaan surun syyt jakautuvat psyykkisiin, sosiaalisiin ja fyysisiin syihin. Fanni-kirjoissa surun syyt jakautuivat näiden aikaisemman kirjallisuuden perusteella rakennettujen kolmen pääkategorian kesken. Jukka Hukka -kirjoissa pääkategorioita jouduttiin yhdistelemään, surun syiden ollessa moninaisempia. Lisäksi Fanni-kirjoissa surun käsittelyn keinot jakautuivat tasaisemmin Grossin ja Thompsonin ajallisesti etenevän mallin mukaan luokiteltuina kuin Jukka Hukka -kirjoissa. Tunnekasvatuksen näkökulmasta katsottuna Fanni-kirjat olivat selkeämpiä, ja surun syyt lapsen jokapäiväiseen arkeen ja perustunteisiin sopivampia. Jukka Hukka -kirjoissa surun kuvaukset olivat monipuolisempia ja antoivat useampia lähestymistapoja tunnekasvatukseen, sopien erilaisiin yksittäisiin lapselle surua tuottaviin tilanteisiin tunnekasvatuksen tueksi. Tutkimuksessa havaittiin siten eroja ja yhtäläisyyksiä kirjasarjojen kesken.
Huomionarvoista oli, että tarinan ulkopuolinen roolihahmo toimi kaikissa Jukka Hukka -kirjoissa neuvonantajan roolissa. Fanni-kirjoissa hahmot miettivät ratkaisua yhteistuumin. Kuvakirjojen kuvittajat olivat kaikissa tutkittavissa kirjoissa toimineet kanssakuvittajina, välttäen lukijaa hämmentävän dialogikonfliktin. Tutkimuksen tulos oli, että tutkittavat tunnekasvatukseen suunnatut lasten kuvakirjat sisälsivät paljon elementtejä, jotka tukevat lasta surun kokemuksessa. Kuvakirjojen tarina- ja kuvamaailmasta löytyi samastumiskohteita surevalle lapselle. Huomioimalla kirjasarjojen erilaiset painotukset surun tunteen kuvauksissa, kasvattaja voi tukea lapsen tunnetaitojen kehittymistä yksilöllisemmin.
Tutkimus osoitti, että surun tunteen ilmenemisen syyt olivat Fanni-kirjoissa selkeämmin linjassa aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa, joiden mukaan surun syyt ilmenevät kolmijakoisesti. Aikaisempien tutkimuksien pohjalta muodostetun kolmijakoisen näkemyksen mukaan surun syyt jakautuvat psyykkisiin, sosiaalisiin ja fyysisiin syihin. Fanni-kirjoissa surun syyt jakautuivat näiden aikaisemman kirjallisuuden perusteella rakennettujen kolmen pääkategorian kesken. Jukka Hukka -kirjoissa pääkategorioita jouduttiin yhdistelemään, surun syiden ollessa moninaisempia. Lisäksi Fanni-kirjoissa surun käsittelyn keinot jakautuivat tasaisemmin Grossin ja Thompsonin ajallisesti etenevän mallin mukaan luokiteltuina kuin Jukka Hukka -kirjoissa. Tunnekasvatuksen näkökulmasta katsottuna Fanni-kirjat olivat selkeämpiä, ja surun syyt lapsen jokapäiväiseen arkeen ja perustunteisiin sopivampia. Jukka Hukka -kirjoissa surun kuvaukset olivat monipuolisempia ja antoivat useampia lähestymistapoja tunnekasvatukseen, sopien erilaisiin yksittäisiin lapselle surua tuottaviin tilanteisiin tunnekasvatuksen tueksi. Tutkimuksessa havaittiin siten eroja ja yhtäläisyyksiä kirjasarjojen kesken.
Huomionarvoista oli, että tarinan ulkopuolinen roolihahmo toimi kaikissa Jukka Hukka -kirjoissa neuvonantajan roolissa. Fanni-kirjoissa hahmot miettivät ratkaisua yhteistuumin. Kuvakirjojen kuvittajat olivat kaikissa tutkittavissa kirjoissa toimineet kanssakuvittajina, välttäen lukijaa hämmentävän dialogikonfliktin. Tutkimuksen tulos oli, että tutkittavat tunnekasvatukseen suunnatut lasten kuvakirjat sisälsivät paljon elementtejä, jotka tukevat lasta surun kokemuksessa. Kuvakirjojen tarina- ja kuvamaailmasta löytyi samastumiskohteita surevalle lapselle. Huomioimalla kirjasarjojen erilaiset painotukset surun tunteen kuvauksissa, kasvattaja voi tukea lapsen tunnetaitojen kehittymistä yksilöllisemmin.